Kassavirtakonsultti ohjaa yrityksiä lomauttamaan ja leikkaamaan kustannuksia: "Koronakriisi ei ole mikään investointikohde"

Kuva: Jukka Pasonen

KassavIrtakonsulttina toimiva Riku Lehtinen muistuttaa, että markkinaosuudet eivät muutu kriisin alkaessa, vaan vasta sen jälkeen. Kuva: Jere Satamo

"Lisävelan ottaminen yritykselle koronakriisin aiheuttaman kuopan täyttämiseksi on tyhmää eikä se palvele ketään."

Tyly arvio ja ohje on Strategic Accountingin kassavirtakonsultti Riku Lehtisen.

Viruspandemia rajoituksineen on käytännössä lähes pysäyttänyt suuren osan Suomen taloudesta. Lehtinen tekee yrityksille saneeraussuunnitelmia ja pitää päivittäin talouswebinaareja tilaajIlleen kotitoimistoltaan Turun Hirvensalosta.

Ravintolat, matkailu, suuri osa palveluliiketoiminnasta on menettänyt pahimmillaan koko liikevaihtonsa. Yhtiöiden liiketoiminta on vaarantunut.

Yritykset ovat myös sopeuttaneet tai sopeuttamassa liiketoimintaansa vähentyneeseen kysyntään.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime viikon keskiviikkona päivittämien lukujen perusteella yli 320 000 suomalaista työntekijää on ollut yt-neuvottelujen piirissä. Lomautukset seuraavat neuvottelujen päätteeksi. Tämän päälle tulevat alle 20 hengen yritykset.

Riku Lehtinen varoittaa, että yritykset reagoivat koronan tapaiseen ulkoiseen shokkiin liian hitaasti. Tase kasvaa, mutta tuotot vähenevät. Jos kulut eivät jousta, kassavirta heikkenee ja yrityksen kannattavuus katoaa. Syntyy maksuvalmiusongelmia, velkaantuminen lisääntyy ja vakavavaraisuus romahtaa.

Kun kriisi joskus helpottaa ja talous taas nousee jaloilleen, vain ne pääsevät uuteen nousuun, joilla ei ole liikaa velkaa ja sen tuomia rasitteita.

"Koronakriisi ei ole mikään investointikohde", painottaa työkseen yritysten kassavirtoja analysoiva ja simuloiva Lehtinen.

Hänen mielestään yhdenkään firman ei kannata ottaa uutta velkaa selviytyäkseen koronan aiheuttamasta kriisistä. Velka on maksettava joskus pois, se heikentää yhtiön vakavaraisuutta ja kannattavuutta.

Lisävelan ottamisen sijasta yrityskonsultti kehottaa yritystä saneeraamaan: leikkaamaan kustannuksiaan niin voimakkaasti, että kassavirtatulos ei jää miinusmerkkiseksi – tai on niin vähän punaisella, että kassa sen kestää. Tämä merkitsee henkilöstön lomautuksia, kustannusten leikkaamista sieltä, missä se on mahdollista.

Jos yhtiöllä on hyvä vakavaraisuus ja iso varasto, tarvittaessa varastoakin voi myydä vaikka alihintaan. Silloin kylläkin yhtiön kannattavuus kärsii ja tappiota tulee. Rajat tulevat tällöin jossain vaiheessa vastaan.

Normaaliaikana toiminnan ja kustannusten leikkaukset eivät ole helppoa, sillä yhtiö menettää samalla todennäköisesti samalla markkinaosuuksia ja liiketoimintaa pysyvästi.

"Markkinaosuus ei muutu kriisin alkaessa tai kestäessä, vaan sen jälkeen."

Terveet toimintaedellytykset omaavilla yrityksillä on käytössään menettelyjä, joilla voidaan välttää mahdollinen konkurssi. Yrityssaneerausmenettelyssä yritys voi hakea suojaa velkojiltaan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden hyväksyessä yhtiön velkasaneeraukseen, se asettaa yhtiölle selvitysmiehen. Tuomioistuimen nimittämä selvittäjä esittää velkojille saneerausohjelman ja velkojat punnitsevat, hyväksyvätkö he saneerausmenettelyn aloittamisen. Aloittamisen edellytyksenä on, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai että velallinen on jo maksukyvytön.

Selvitykseenkin yrityksellä on oltava varat. Menettely antaa ainakin yhtiölle väliaikaisen rokotesuojan ja aikaa. Saneerauspäätös käräjäoikeudesta kestää normaalistikin viikkoja, kuukausia.

Koronakriisistäkin talous palaa normaaliin, mutta kukaan ei tiedä, milloin. Kesällä, syksyyn mennessä vai joskus ensi vuoden puolella tai sen jälkeen? Maailmanlaajuisena kulkutautina ja markkinoiden osittaisena sulkemisena pandemia kolhii vähän kaikkea liiketoimintaa. Kuluttajien luottamuksen heikentyminen tuntuu vielä pidempään.

Valtiolta suoraa tukea ja lainatakauksia:

Valtiovalta on työ- ja elinkeinoministeriön kautta myöntämässä sekä suoraa tukea että lainatakauksia koronapandemian vuoksi pulaan joutuneille yrityksille.

Suoraan yrityksille annettavaa rahaa on varattu noin 1,1 miljardia euroa. Ely-keskukset suuntaavat rahoitusta enintään viiden henkilön yrityksille ja Business Finland rahoittaa tätä suurempia yrityksiä. Kunnat ohjaavat rahaa yksinyrittäjille.

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2 000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Avustuksen ehtona on heikentynyt taloudellinen tilanne.

Valtion erityisluottolaitoksen Finnvera-takauksen avulla voidaan taata myös pk-yritysten koronaviruksesta johtuvia lisääntyneitä käyttöpääomatarpeita.

Yrittäjäjärjestö Suomen Yrittäjät arvioi maaliskuun lopussa, että suoraa tukea yrityksille tarvitaan runsaat viisi miljardia euroa, viisinkertainen määrä tähän mennessä esitettyyn nähden.

FAKTA:

Kassavirtatulos

Kassavirtatulos on rahamäärä, joka tietyssä ajanjaksossa on käytettävissä investointeihin, osinkoihin, pääoman palautuksiin, rahoitushuoltoon kuten esimerkiksi lainojen lyhennyksiin ja / tai kassareservien kasvattamiseen.

Kassavirtatulos poikkeaa yrityksen virallisesta tuloksesta siinä, että siitä on eliminoitu pois kaikki virallisissa tuloksissa mukana olevat jaksotus-, arvostus- ja varausten muutoserät.

Kassavirta-analyysi avaa yrittäjälle, mistä tulo- ja menovirroista kassavirtatulos muodostuu. Yrittäjä pystyy tällöin johtamaan niitä.