Talous

Korona kasvatti etävastaanottojen kysyntää – "Koronan lisäksi kaikki muutkin sairaudet pitää hoitaa"

Kun mielenterveyspalvelujen kysyntä notkahti keväällä, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä heräsi huoli.
Pasi Leino
Terveystalon tilastojen mukaan hoitovajetta ehti kertyä erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien kontrollikäynneissä sekä mielenterveyteen liittyvissä käynneissä.

Korona-aika on kasvattanut erityisesti etävastaanottojen kysyntää, kertovat Terveystalon ylilääkäri Sari Riihijärvi ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.

Terveystalolla kevään poikkeustila näkyi sekä työterveyden että yksityishenkilöiden itse maksamien käyntien määrän notkahduksena. Etävastaanottojen määrä kuitenkin moninkertaistui kevään aikana.

Kesän mittaan tilanne palautui lähes normaaliksi, mutta vastaanotot tapahtuvat entistä useammin etäkanavissa, Terveystalon Riihijärvi kertoo.

”Asiakkaat ovat löytäneet etäpalvelut sekä chatissa että eri ammattilaisten videovastaanottoina.”

Riihijärvi kertoo, että Terveystalon omien tilastojen mukaan hoitovajetta ehti kertyä erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien kontrollikäynneissä sekä mielenterveyteen liittyvissä käynneissä. Masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvissä käynneissä vähentyivät erityisesti ensikäynnit. Jos taas hoito­kontakti on jo syntynyt, hoitoa on todennäköisemmin jatkettu.

”Tätä asiaa ei vain voi korostaa liikaa: koronan lisäksi kaikki muutkin sairaudet pitää hoitaa. Nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää ja säästää pitkällä aikavälillä myös rahaa, sillä kroonistuneet sairaudet aiheuttavat helposti työkyvyttömyyttä ja inhimillistä kärsimystä.”

Metsäniemi kertoo, että YTHS otti uuden videovastaanottotyökalun käyttöön kreivin aikaan, nimittäin kuukautta ennen koronapandemian alkua. Suurin osa mielenterveyspalveluista toteutetaan videoyhteydellä, mutta työkalu on laajasti käytössä myös yleisterveyden puolella.

”Ei ehkä heti uskoisi, mutta myös suunterveyden neuvontaa voidaan antaa etänä”, Metsäniemi kertoo.

Heti koronapandemian alussa YTHS sai kuulla sosiaali- ja terveysministeriöstä, että heidän henkilökuntaansa ei oteta koronatestaukseen tai hoivapalveluihin, vaan YTHS:n tehtävä on myös epidemian aikana taata korkeakouluopiskelijoille terveyspalvelut.

Kuluva vuosi on ollut YTHS:lle vauhdikas myös muuten kuin koronan vuoksi. Tähän asti vain yliopistojen perustutkinto-opiskelijat ovat olleet YTHS:n palvelujen piirissä, mutta ensi vuoden alusta alkaen palveluja saavat myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Tämä kasvattaa YTHS:n asiakkaiden määrän 270 000:een, eli yli kaksinkertaiseksi nykyisestä.

YTHS:n palvelutarjonnassa korona on näkynyt lähinnä ryhmävastaanottojen, kuten jännittäjäryhmien, perumisena. Muu toiminta, mukaan lukien kiireetön hammashoito, on sen sijaan toiminut lähes normaalisti, vaikkakin entistä enemmän etävastaanottoina.

Opiskelijat käyttävät YTHS:n palveluista vuodesta toiseen eniten suun terveyden ja mielenterveyden palveluja.

”Mielenterveyspalvelujen kysyntä on aina suurta, ja korona on vaikeuttanut tilannetta monella sellaisella opiskelijalla, jolla meni jo ennestään huonosti. Olimmekin keväällä todella huolissamme, kun näimme, että palvelujen kysyntä laski. Aloimme viestiä vahvasti opiskelijoiden suuntaan, että meille on turvallista tulla ja että ongelmat eivät hoitamatta parane. Kesään mennessä kysyntä normalisoitui”, Metsäniemi kertoo.

Terveystalo on yksi niistä yksityisen terveydenhuollon toimijoista, jotka tekevät koronatestejä. Riihijärvi huomauttaa, että koronatestaukseen liittyvä ohjeistus oli keväällä hyvin erilainen kuin nyt syksyllä. Keväällä lievät hengitystieinfektiot kehotettiin sairastamaan kotona, mutta nyt testikapasiteettia on nostettu ja testiin kehotetaan hakeutumaan aiempaa herkemmin.

”Lähitulevaisuudessa näemme, miten muiden hengitystieinfektioiden määrä kehittyy ja miten influenssakausi vaikuttaa tähän kaikkeen. Koronahan on sellainen tauti, että sitä on pelkkien oireiden perusteella usein mahdoton erottaa muista hengitystieinfektioista.

YTHS:n Metsäniemi on huomannut, että koronaan liittyvä viestintä on tärkeää kohdistaa kullekin kohderyhmälle erikseen. Jos viesti suunnataan ensisijaisesti yli 70-vuotiaille tai keski-ikäiselle, parikymppinen opiskelija ei välttämättä löydä viestistä mitään häneen itseensä liittyvää.

”Jos viesti tuntuu henkilökohtaiselta, se menee todennäköisemmin perille.”

Lue lisää

Markkinakatsaus: Viljapörssin ralli kiihtyi, kotimaassa vedettiin viime viikolla henkeä

Ruuan tuotanto- ja kulutustapojen on muututtava

Tallinkin jouluristeilyt pitäytyvät tänä vuonna kotimaan vesillä

Korona ei ole juuri näkynyt maaseudun yritysrahoituksessa – rahoitusta haettu lähes tavanomaiseen malliin