MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Talous

Suomen vesistöjen luokittelu ja uudet oikeuspäätökset vaikeuttavat teollisuuden toimintaa ja investointeja – Kemijoki: Aiheuttaa kohtuutonta haittaa Suomen taloudelle

Suomen talouselämä voi joutua mahdottomaan tilanteeseen tiukan vesien luokituksen ja sen tulkinnan vuoksi, Kemijoki Oy varoittaa.
Finnpulp
Vesien suojelu ja luokitus vaikuttavat investointeihin yhä enemmän. Siitä vaikuttavin esimerkki on korkeimman hallinto-oikeuden päätös evätä viime vuonna Finnpulpin biotuotetehtaan lupa Kuopioon kuvassa näkyvän Savon Sellun läheisyyteen.

Suomen vesistöjen luokittelu ja uudet oikeuspäätökset ovat vaikeuttamassa uusien teollisuusinvestointien tekemistä. Myös vanhojen laitosten toiminta saattaa vaikeutua, jos lupaehtoja kiristetään vesiluokituksen perusteella.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan tavoite on, että kaikki vedet olisivat hyvässä tai erinomaisessa tilassa vuonna 2027. Suomessa puolet vesistä on nyt hyvää huonommassa tilassa, ja tällaisten vesien varrelle ei lupia välttämättä myönnetä.

Ely-keskusten kahdeksan alueen vesienhoitosuunnitelmat ovat parhaillaan kuulemisvaiheessa ja ympäristöministeriön lakiesitys asiasta on tulossa eduskunnalle ensi kesänä.

Teollisuus, MTK ja vesivoimayhtiöt ovat huolissaan vesiluokituksen vaikutuksesta investointeihin.

"Lainmuutokset tai KHO:n mahdollinen lainsäädännön tulkinta ovat merkittävä uhka jo olemassa oleville elinkeinoille", Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

"Vesiluokitus on tehty aikoinaan varsin suurpiirteisesti virkamiestyönä, mutta nyt sen vaikutukset talouselämään näyttävät kasvavan kohtuuttoman suuriksi."

"Tavoite, että vuonna 2027 kaikki vedet olisivat hyvässä tilassa, tuntuu käytännössä mahdottomalta toteuttaa."

"Jos tällä perusteella kiristetään ehtoja tai estetään tehtaiden luvansaantia entisestään, Suomen talous joutuu mahdottomaan tilanteeseen", Timonen arvioi.

Toistaiseksi vaikuttavin esimerkki vesien vaikutuksesta lupiin saatiin viime keväänä, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) eväsi luvan Finnpulpin tehtaan rakentamisesta Kuopioon. Asiaan vaikutti EU:n tuomioistuimen Weser-joen ruoppauksista annettu päätös, jonka mukaan sellaista vaaraa ei saa olla, että veden tila huononee.

Vesien luokituksesta osa on tehty mittausten perusteella ja suuri osa arvioina. "Esimerkiksi konsulttien selvitysten mukaan on tiedossa, että luokitusta on tehty hyvin vajavaisin tiedoin", Timonen toteaa.

"Esimerkiksi kaikki rannikkovedet ovat tyydyttäviä tai sitä huonompia. Koostumukseltaan sama vesilitra voi olla eri luokassa riippuen siitä, onko se joessa vai joen edustalla meressä", hän arvostelee.

"Vesienluokitukset ovat kiristymässä. Tässä on vaara, että suojelussa ollaan menossa niin äärilaitaan, että talouselämä, koko Suomen hyvinvointi ja suojelun rahoitus kärsii rankasti", Timonen huomauttaa.

Esimerkiksi ympäristöministeriöstä esitettiin vesiensuojelun kuulemisen käynnistämistilaisuudessa marraskuussa että "periaate on vesien hyvä tila 2027. Nyt mukaan kaikki mahdolliset ja tarpeelliset toimenpiteet, ei vain realistiset ja kustannustehokkaat, kuten viime kierroksella."

Vesien tilaluokituksen merkitys on Kemijoki Oy:n mukaan muuttunut roimasti siitä, kun lakia säädettiin. "Weser-tuomio ja KHO:n Finnpulp-päätös ovat uusien hankkeiden kannalta kielteisiä. Jos investointi pudottaa jonkun vesipuitedirektiivin osatekijän hyvää huonompaan tilaan, tai edes vaara on olemassa, lupia uudelle toiminnalle ei voida myöntää."

Ainoa mahdollisuus lupaan on Timosen mukaan käyttää kansallisia poikkeuksia, niin kuin Ruotsissa on tehty. "Suomessa ei poikkeuksia ole käytetty", Timonen kummastelee.

Vesien hyvään tilaan nostamisen kustannukset ovat ympäristöministeriön mukaan 1,6 miljardia euroa vuodessa. Siitä 1,1 miljardia euroa aiheutuu jo nykyisten lakien mukaisista toimista, esimerkiksi vedenpuhdistamoista. Sen lisäksi vuosille 2022–2027 on tulossa täydentäviä toimia, joiden hintalappu on 500 miljoonaa euroa vuodessa, erityisasiantuntija Turo Hjerppe ympäristöministeriöstä kertoo.

Runsaat puolet täydentävistä toimista kohdistuu maatalouteen, 270 miljoonaa. Metsätalouden osuus on parikymmentä miljoonaa euroa.

Suojelutoimien määrästä selvästi eniten kohdistuu maatalouteen, esimerkiksi suojakaistoihin tai kipsilevitykseen. Investointirahoista suurin osa kohdistuu yhdyskuntien vesiin ja tulvasuojeluun.

Hjerppe arvioi, että vesien luokittelusta suurin osa perustuu mitattuun tietoon, mutta tarkkaa tietoa osuudesta ei ole.

MTK:ssa arvioidaan, ettei vesiluokitus tai suojelutavoite vaikuta kovin paljon maatilojen yksittäisiin investointeihin, esimerkiksi navetoihin. "Yksittäiset päästöt ovat vähäisiä suuriin teollisuuslaitoksiin verrattuna", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.

Navetoita enemmän vaikuttavat peltojen ja metsien hajakuormitus.

Pietolan mukaan pitää tutkia nimenomaan maatalouden aiheuttamia päästöjä eikä sitä, millainen vesi jokien suissa on.

"Maatilat huolehtivat kuitenkin vesien suojelusta paremmin kuin mitä vesien luokitus antaa ymmärtää."

"Vesien tila täytyy ottaa yksittäisissä investoinneissa entistä tarkemmin huomioon Weser-luvan ja KHO:n Finnpulp-päätöksen jälkeen", Metsäteollisuuden ympäristöpäällikkö Fredrik Blomfelt sanoo.

Pelkkä investoinnin vaikutus vesiin ei ratkaise lupaa, vaan kokonaisvaikutus.

Hänen mukaansa metsäteollisuuden päästöt vesiin ovat alentuneet pitkään ja yhden tehtaan osuus vesistön kokonaiskuormituksesta on usein varsin vähäinen.

"Weser-päätöksestä huolimatta teollisuudella on vielä hyvät mahdollisuudet saada lupia. Uusien tehtaiden päästöt ovat tuotantoon suhteutettuna paljon pienemmät kuin olemassa olevien", Blomfelt toteaa.

Lue lisää

Vesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet kurissa maatalousalueilla - Suomen sisävesistöjen, rannikkovesien ja pohjaveden nitraattipitoisuudet ovat yleisesti ottaen alhaisia verrattuna muihin Euroopan maihin

Tuottajajärjestöt julkaisivat vesiohjelman: Vesiensuojelussa tarvitaan valuma-aluekohtaisia ja tarpeen mukaan kohdennettuja toimia

Biokaasu avuksi luonnonsuojelussa

Susiongelma on saatava ratkaistua