Talous

Joillain seurakunnilla on jopa miljoonien sijoitusomaisuus, joillain ei taas ole jäänyt mitään ylimääräistä säästöön – MT selvitti, millaisia sijoituksia eri seurakunnat ovat tehneet

Seurakuntien sijoitusvarallisuuden määrässä on hyvin rajuja eroja.
Markku Vuorikari
Seurakuntien sijoitusvarallisuus koostuu esimerkiksi suorista osakesijoituksista, rahastosijoituksista sekä asunnoista. Joillain seurakunnilla on myös metsää.

MT kertoi aiemmin, että seurakunnilla on yhteensä yli puolen miljardin sijoitusomaisuus, joka koostuu muun muassa asunnoista, osakkeista ja rahastosijoituksista. Selvitimme viiden erilaisen seurakunnan sijoitustoiminnan tilaa.

Seurakuntien taloudellista tilannetta voi arvioida esimerkiksi suhteuttamalla sen rahoitusvarallisuuden seurakuntalaisten määrään.

Rahoitusvarallisuus on eräänlaista ylimääräistä, suhteellisen nopeasti rahaksi muutettavaa omaisuutta, jolle seurakunta tavoittelee tuottoa. Sitä oli vuoden 2019 tuoreimpien tietojen mukaan keskimäärin 198 euroa seurakuntaan kuuluvaa kohden.

Vahvimmalla pohjalla rahoitusvarallisuus on Helsingissä sijaitsevalla, mutta valtakunnallisesti toimivalla ruotsinkielisellä Olaus Petrin seurakunnalla: seurakuntalaisten kohden sitä oli vuoden 2019 lopussa 8 661 euroa.

Sen taseessa on rahoitusarvopapereita noin 7,3 miljoonan euron arvosta.

Talouspäällikkö Nina Nordström kertoo, että sijoitustoiminta on ulkoistettu sijoitusalan ammattilaisille.

Seurakunnan varallisuus on hajautettu osakkeisiin, korkopapereihin, rahastoihin sekä asuntoihin. Nordström ei halua paljastaa yksittäisiä sijoituskohteita tai eri varallisuuslajien osuutta, sillä tilanne elää koko ajan.

Asuntoja seurakunnalla on kaksi kappaletta, mutta niiden osuus sijoitusomaisuudesta ei ole Nordströmin mukaan merkittävä.

Olaus Petrin selkeä kärkipaikka verrattaessa jäsenkohtaista rahoitusvarallisuuden määrää selittyy Nordströmin mukaan yhdellä Helsingissä sijaitsevalla, vanhalla kiinteistöllä. Aiemmin vanhainkotina toiminut kiinteistö myytiin, kun havaittiin, ettei seurakunnalla ollut varaa remontoida sitä, ja saadut varat sijoitettiin.

Rahoitusvarallisuus seurakuntalaista kohden on Ruovedellä Pirkanmaalla miinuksella 407 euroa. Tilanne on siis melko erilainen kuin vaikkapa taloudellisesti parhaiten pärjäävään Olaus Petrin seurakunnassa.

Seurakunnan taseessa oli osakkeita noin 8 500 ja muita arvopapereita noin 49 000 euron arvosta, yhteensä siis alle 60 000 euroa.

Ruoveden seurakunnan talouspäällikkö Lilli Ruusila kertoo, että seurakunnan vähäinen sijoitustoiminta hoidetaan itse.

Seurakunnalla on omistuksessaan joitain osakkeita kahdesta pörssiyhtiöstä: metsäyhtiö Metsä Boardista ja muun muassa kaapeleista tunnetusta Reka Industrialista, joka tunnettiin aiemmin nimellä Neo Industrial. Niiden osuus koko sijoitusvarallisuudesta on 24 prosenttia.

Talouspäällikkö ei osaa kertoa tarkemmin siitä, miksi sijoituksia on tehty kyseisiin kohteisiin, sillä ne on tehty jo ennen kuin hän aloitti tehtävässään vuonna 2011.

"Oletan, että ne on tehty tarkasti harkiten, ja nämä on nähty hyviksi kohteiksi sijoittaa", Ruusila sanoo.

Seurakuntien rahoitusvarallisuuden keskiarvoa edustaa melko tarkasti pohjoissavolainen Joroinen, jossa varallisuutta on 199 euroa jäsentä kohden. Arvopapereita oli yhteensä noin 200 000 eurolla. Seurakunta omistaa myös metsää noin 700 hehtaaria.

Talouspäällikkö Joonas Tolvanen kertoo, että käytännössä sijoitukset kohdistuvat kahteen osuuskunnalliseen yritykseen: Metsäliittoon ja Joroisten Oma Osuuskuntaan. Suoria osake- tai rahastosijoituksia seurakunnalla ei ole.

Metsäliiton osuudet ovat kertyneet, kun puukauppaa on tehty vuosittain.

"Mikäli parhaimman tarjouksen on jättänyt Metsä Group, on mietitty, onko seurakunnalla välitöntä tarvetta puukaupasta saaduille rahoille vai pystytäänkö rahoille saamaan turvaa inflaatiota vastaan esimerkiksi sijoittamalla niitä yhtiön lisäosuuksiin", Tolvanen valaisee.

Oma Osuuskunta sopii hänen mielestään pienen maalaisseurakunnan näkökulmaan täydellisesti: "Mikäli seurakunta pystyy omalla varainhoidolla edistämään paikallisen kylän elinvoimaisuutta, on sijoitus silloin järkevä."

Jäsenmäärältään pienin Suomen evankelis-luterilaisista seurakunnista on Bergö Maalahdessa. Viime vuoden lopulla siihen kuului 381 henkilöä.

Bergön seurakunnalla ei ole omaa talousyksikköä, vaan sijoitustoiminnan ja sen raportoinnin hoitaa Maalahden seurakuntayhtymä.

Kolme seurakuntaa käsittävän yhtymän rahoitusvarallisuus seurakuntalaisten kohden oli vuonna 2019 miinuksella 24 euroa. Sen taseessa oli erilaisia rahoitusarvopapereita noin 100 000 euron arvosta.

Maalahden seurakuntayhtymän kirkkoherra Tomi Tornberg kertoo, ettei Bergön seurakunnalla ole aktiivista sijoitustoimintaa. Sillä on kuitenkin pitkäaikainen asiakassuhde paikkakunnalla toimivaan pankkiin ja noin 15 vuotta sitten tehdyt, uusimmat sijoitukset on tehty sen rahastoon.

"Seurakunnan taloudellinen tilanne on ollut sellainen, ettei ylijäämää ole jäänyt", Tornberg kertoo.

Sijoitustoiminnan sijaan rahat on pitänyt käyttää seurakunnan toiminnan pyörittämiseen. Suurimmat kuluerät ovat palkat ja kiinteistöjen ylläpito.

Jyväskylän seurakunta oli 93 964 jäsenellään viime vuoden lopussa Suomen suurin. Sen taseessa sijoitusten arvo on yli 22 miljoonaa euroa, mikä tekee henkeä kohden 267 euroa.

Sijoitustoiminta hoidetaan yhteistyössä valittujen rahasto-operaattorien kanssa. Varallisuus jakautuu asuntoihin, suoriin osakesijoituksiin sekä rahasto-omistuksiin ja valtakirjasalkkuihin.

"Sijoittajana seurakunta on konservatiivinen ja pyrkii pidemmällä aikavälillä turvattuihin tuottoihin. Nopeita, `pikavoittoihin´ tähtääviä operaatioita emme harrasta", talouspäällikkö Markku Laitinen kertoo.

"Vaikka olemme muuten varsin hidasliikkeisiä, valtakirjasalkuissa operaattoreilla on sovituissa puitteissa valtuudet aktiivisempaan toimintaan."

Seurakunta on sijoittanut tavallisiin asuinhuoneistoihin eri puolilla Jyväskylää.

Suoria osakeomistuksia on Nordeassa, Metsä Boardissa, Sammossa, Elisassa, Stora Ensossa, UPM:ssä, Oriolassa ja Orionissa. Niitä on yhteensä yli 100 000 euron arvosta.

Lisäksi sijoituksia on muun muassa osake- ja kiinteistörahastoissa.

Lue lisää:

Seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus – näin kirkon rahoista pidetään huolta seurakunnissa

Lue lisää

Seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus – näin kirkon rahoista pidetään huolta seurakunnissa

Puhekaverin ja välittävän ihmisen tarve on monella: "Ei ole kuin tv, josta katsella ministereitä rivissä"

"Voi sanoa, että täällä on näytillä kaikki metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvä kalusto ja osaaminen"

Haapavesi sai omat metsämessut – kolmen yrittäjän ideoima Pro Forest keräsi kiinnostuneita kaukaakin