Talous

Seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus – näin kirkon rahoista pidetään huolta seurakunnissa

Seurakunnan varallisuuden hoitamista ohjaa sijoitussuunnitelma, jossa muun muassa määritellään, miten suuri osa omaisuudesta voi olla missäkin omaisuuslajissa. Suunnitelman hyväksyy seurakunnan kirkkoneuvosto.
Stiina Hovi
Suomen evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus. Se koostuu muun muassa asunnoista, pörssiosakkeista ja rahastosijoituksista.

Suomen evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus. Se koostuu muun muassa asunnoista, pörssiosakkeista ja rahastosijoituksista. Tätä varallisuutta seurakunnat eivät kuitenkaan usein osaa tai halua itse hoitaa.

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpasen mukaan suurimmat seurakuntayhtymät ovat ulkoistaneet sijoitustensa hoitamisen varainhoitoyhtiöille. Yhteistyö ei hänen arvionsa mukaan ole ainakaan kovin yleistä.

"En usko, että sitä tehdään välttämättä kovinkaan paljon, koska sijoitusasiat ovat jokaisen seurakuntatalouden omalla vastuulla ja päätettävissä."

Seurakunnan varallisuuden hoitamista ohjaa sijoitussuunnitelma, jossa muun muassa määritellään, miten suuri osa omaisuudesta voi olla missäkin omaisuuslajissa. Suunnitelman hyväksyy seurakunnan kirkkoneuvosto.

Sijoitustoiminnan käytännön pyörittämisestä vastaa yleensä seurakunnan talouspäällikkö.

Seurakuntien taloudellista tilannetta voi arvioida esimerkiksi suhteuttamalla sen rahoitusvarallisuuden seurakuntalaisten määrään.

Rahoitusvarallisuus on eräänlaista ylimääräistä, suhteellisen nopeasti rahaksi muutettavaa omaisuutta, jolle seurakunta tavoittelee tuottoa. Sitä oli vuoden 2019 tuoreimpien tietojen mukaan keskimäärin 198 euroa seurakuntaan kuuluvaa kohden.

Sijoitusomaisuutta voi olla seurakuntien taseessa kahdessa eri kohdassa: sijoituksissa ja rahoitusarvopapereissa. Taseen sijoituksiin merkityn varallisuuden arvo oli vuonna 2019 noin 290 miljoonaa euroa. Yli kaksi kolmasosaa muodostui asunto-osakkeista.

Rahoitusarvopapereihin merkitään kaikki sijoitusluontoiset osakkeet ja muut vastaavat sijoitukset, mutta ei osuuksia sijoitusrahastoissa. Niiden arvo seurakuntien taseessa oli toissa vuonna yhteensä noin 650 miljoonaa euroa.

Joillain seurakunnilla on omistuksessaan myös runsaasti metsää. Kirkkohallituksen kokoamat tilastot kertovat, että seurakunnat ovat saaneet metsätalouden tuloja vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Niiden määrä on kuitenkin alle puolet vuokratulojen määrästä, joita seurakunnat ovat saaneet noin 50 miljoonaa euroa.

Jäsenmäärältään Suomen suurin on Jyväskylän seurakunta. Sen talouspäällikkö Markku Laitinen kertoo, että seurakuntien koko ja taloudellinen historia vaikuttavat oleellisesti sijoitusomaisuuden määrään.

"Erityisesti pienillä seurakunnilla ei välttämättä ole muun muassa jäsenpohjansa, verotulojen kehityksen tai omaisuutensa määrän kautta edellytyksiä kerryttää tulevaisuutta turvaavaa sijoitusomaisuutta", Laitinen sanoo.

Pienillä seurakunnilla metsä- tai maaomaisuus voi olla perinteinen ja luonteva sijoitusomaisuuden muoto, jonka huolellisella hoidolla ja hallitulla realisoinnilla voidaan saada katetta käyttötalouden kuluihin tai investointeihin.

"Suurissa seurakuntatalouksissa on voitu talouden ylijäämillä ja niistä muodostuneella varallisuudella kerryttää sijoitusomaisuutta tulevaisuuden varalle ja investointien rahoittamiseksi", Laitinen sanoo.

Hän lisää, että aikaisemmin seurakuntien osuudella yhteisöveron tuotosta on joissakin tapauksissa ollut merkittävää vaikutusta varallisuuden ja sijoitusomaisuuden kertymiseen.

Koska seurakunnat pystyvät tekemään talouteen ja hallintoon liittyvät päätökset itsenäisesti, sillä on vaikutuksensa myös sijoitusomaisuuden määrään, huomauttaa Joroisten seurakunnan talouspäällikkö Joonas Tolvanen.

Lähes kaikissa seurakunnissa taloudenhoidon lähtökohtana on hänen arvionsa mukaan se, että vuoden päätyttyä tilikauden tulos on tasapainossa.

Lue lisää:

WWF: Kotimaisten eläkejättien sijoitukset pärjäävät ilmastovertailussa hyvin

LähiTapiolan selvitys: Lähes joka neljäs suomalainen haluaisi omistaa metsää – kokonaisvarallisuuden kasvu on keskittynyt Etelä-Suomeen

Miljardööri Anttonen arvioi sijoittamista juuri nyt: "Todella hankalaa"

Lue lisää

Joillain seurakunnilla on jopa miljoonien sijoitusomaisuus, joillain ei taas ole jäänyt mitään ylimääräistä säästöön – MT selvitti, millaisia sijoituksia eri seurakunnat ovat tehneet

"Voi sanoa, että täällä on näytillä kaikki metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvä kalusto ja osaaminen"

Haapavesi sai omat metsämessut – kolmen yrittäjän ideoima Pro Forest keräsi kiinnostuneita kaukaakin

Uusia virsiä ja niiden aiheita etsitään