Talous

Kuntien kovinta intoa myydä energiayhtiöitään hillitään – Mikkeli voi saada osuudestaan Suur-Savon Sähköstä jopa parisataa miljoonaa

Askola sijoitti myyntitulot osakkeisiin, Jyväskylä keskeytti vesi- ja energialaitoksen myynnin.
Paula Myöhänen / SSSOY
Suur-Savon Sähkön Kissakosken voimalaitosta Hirvensalmella on uusittu äskettäin. Mikkelissä pohditaan yhtiön omistuksen myymistä.

Useat kunnat suunnittelevat kehnon taloustilanteensa paikkaamiseksi omaisuutensa myyntiä ja yksi houkutteleva kohde on energiayhtiöt. Esimerkiksi Mikkelissä pohditaan kunnan omistaman 14 prosentin osuuden myyntiä Suur-Savon Sähköstä.

Lapinjärvi päätti kesällä myydä osan osuudestaan Kymenlaakson Sähköstä, aiemmin Askola sekä Kotka myivät koko omistuksensa. Pari vuotta sitten Outokumpu sai sähköyhtiön enemmistön myynnistä Skotlantiin yli 60 miljoonaa euroa. Kainuussa Loisteen sähkönmyynti on kaupattu ja verkkopuolella on kuohuntaa. Jyväskylän aikeet vesi- ja energialaitoksen myynnistä keskeytyivät.

Kuntaliitosta kehotetaan harkitsemaan tarkasti energiayhtiön enemmistön myyntiä, koska tällöin päätösvalta siirtyy muualle, laitoksesta saatu vakaa tuotto poistuu ja energian hinta kuntalaisille saattaa nousta.

Myös kunta-alan vakuuttaja Keva on ollut kiinnostunut kuntien energiayhtiöistä. Keva kuitenkin kehottaa kuntia pitämään yhtiöiden enemmistön itsellään.

Ostajina ovat usein pääomasijoittajat, jotka hakevat hyvää tuottoa sijoittamalleen pääomalle, mutta voivat nostaa energian hintaa.

Kiinnostusta myymiseen on viime aikoina lisännyt verkkoyhtiöiden suurimman sallitun tuoton alentaminen, mikä vähentää yhtiöiden voittoja ja kuntien saamat osingot pienentyvät.

Kuntaliiton energia-asiantuntijan Vesa Peltolan mukaan kuntien omistusta sähköverkkoyhtiöistä sekä kaukolämmöstä voi verrata lypsävään lehmään, jota ei kannata tappaa hetken hyödyn vuoksi.

Kuntaliitolla ei ole virallista kantaa yhtiöiden myyntiin, mutta kehottaa myyntiaikeissa olevia kuntia harkitsemaan tarkkaan, kenelle ja kuinka iso osuus myydään. Jos oma osuus myydään esimerkiksi muille omistajakunnille, tilanne ei muutu niin oleellisesti kuin jos enemmistö yhtiöstä myydään pääomasijoittajalle.

Kehnoja esimerkkejä on takavuosilta, kun Vattenfall ja Fortum ostivat kunnilta sähköverkkoja ja myivät myöhemmin niistä muodostetut Elenian ja Carunan pääomasijoittajille, jotka harrastavat aggressiivista verosuunnittelua ja hyödyntävät sähkön siirtohinnan korotusmahdollisuudet tarkkaan. Tosin jotkut kunnallisetkin siirtoyhtiöt ovat nostaneet siirtohintoja rajusti.

Toinen esimerkki myynneistä ovat kaukolämpöyhtiöt, joita moni kunta myi Vapolle. Vapo, nykyinen Neova, myi kaukolämpöyhtiö Nevelin myöhemmin ranskalaiselle pääomasijoittaja Ardianille.

Askolan kunta on myynyt osakkeitaan Kymenlaakson Sähköstä vuodesta 2018 lähtien muun muassa Loviisalle ja Orimattilaan. Myynnistä kertyi miljoonia euroja, joita sijoitettiin osakkeisiin ennen koronaromahdusta. Sijoituksia arvosteltiin, mutta nyt niiden arvo on palannut.

Kuntien sosiaali- ja terveyspuoli siirtyy vuonna 2023 hyvinvointiyhtymille, jolloin noin puolet kuntien tuloista ja menoista poistuu. Kuntien velat eivät kuitenkaan häviä. Velkaa joudutaan kattamaan pienemmillä tuloilla, mikä lisää ongelmia.

Vesilaitosten yksityistämisen estävä kansalaisaloite hyväksyttiin eduskunnassa kesällä. Parhaillaan valmistellaan lakia asiasta.

Mikkelissä pohditaan 14 prosentin osuuden myymistä Suur-Savon Sähköstä, sillä kaupungin täytyy kattaa kertynyt 30 miljoonan euron alijäämä vuoteen 2023 loppuun mennessä. Osakkeista on tarjottu jo 75 miljoonaa, mutta summa voi kilpailussa nousta selvästi korkeammaksikin, kaupunginjohtaja Timo Halonen arvioi.

Suur-Savon Sähkö on pääasiassa Etelä-Savon kuntien omistama sähköyhtiö, jossa vanhoilla osakkeenomistajilla on myyntiin tulevien osakkeiden etuosto-oikeus. Pääomasijoittaja Capman osti aikoinaan Savonrannan Sammon osakkeet ja on tehnyt tarjouksen mahdollisesti myyntiin tulevista osakkeista, 7 000 euroa osakkeelta. Pääomasijoittajia kiinnostaa varma sijoituskohde.

Sähköyhtiöistä on maksettu jopa 30 kertaa käyttökatteen verran, jolloin Suur-Savon Sähkön arvo olisi 1,4 miljardia euroa ja Mikkelin 14 prosentin osuus olisi liki 200 miljoonaa euroa.

Halosen mukaan päätökset myynnistä ovat "pitkässä kuusessa", todennäköisesti mennään vuodenvaihteen yli. Asiaa pohtii työryhmä, jonka puheenjohtaja Halonen on. Kaupunginvaltuuston kesäkuisen päätöksen mukaan vaihtoehtoja on kaksi, joko perustetaan kuntien yhteinen holdingyhtiö tai tehdään kauppaa yhtiössä mukana olevien pääomasijoittajien kanssa.

Myös Keva on kiinnostunut osakkeista. Kunta-alan eläkevakuuttaja ostaa talousahdingossa olevien kuntien vähemmistöosuuksia varman tuoton toivossa, mutta kuntien pitäisi itse jäädä pääomistajaksi ja hoitamaan yhtiöitä.

Sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöt ovat alueellisia ja luonnollisia monopoleja, ja Energiavirasto sääntelee sähköverkon hinnoittelua.

Halonen muistuttaa, ettei kauppojen lähtökohtana ole ollut Mikkelin kaupungin taloustilanne, vaan energiayhtiöiden asema ja Mikkelin omistuksen strategia. Hän myöntää kuitenkin, että talouden parantamisella on suuri merkitys.

"Jotta alijäämä saadaan katettua, meidän pitää todennäköisesti jotain omaisuutta myydä", Halonen toteaa.

Hänen mukaansa energiayhtiön myynnin tasetta parantava vaikutus on omaa luokkaansa, koska energiayhtiön tasearvo on pieni ja myyntivoitto suuri.

Kaupunkien alijäämä on Halosen mukaan kasvussa sitä mukaa kun sote-menot kasvavat kovaa vauhtia. "Siinä kunnat eivät pysy perässä."

Lue lisää

Maankäyttö kuuluu myös maanomistajille

Pääministeri Sanna Marin Kuntaliiton paneelissa: Koronakulut korvataan kunnille täysimääräisesti, pidän siitä huolta

Kuntaliiton laskelma ennustaa: Kokoomus voi olla aluevaalien voittaja paikkaosuuksilla laskettuna, keskusta saisi eniten ykköspaikkoja

Kuntaliitto vaatii kunnille täyttä korvausta koronan hoidosta – valtio aikoo tinkiä tasosta