Koronarokotteita testataan jo ihmisillä, mutta liika kiirehtiminen voi kostautua – Suomessa ihmiskokeet voivat alkaa kesällä - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Koronarokotteita testataan jo ihmisillä, mutta liika kiirehtiminen voi kostautua – Suomessa ihmiskokeet voivat alkaa kesällä

Koronarokotteen eteen uurastaa Suomessa kaksi tutkimusryhmää. Myyntiin valmista rokotetta odotetaan aikaisintaan ensi vuonna.
Kuvat: Jaana Kankaanpää, Jukka Pasonen / Kuvitus: Juho Leskinen
Kaksi tutkimusryhmää kehittää koronarokotetta Suomessa.

Rokotteen kehittäminen uutta taudinaiheuttajaa vastaan kestää keskimäärin 10–15 vuotta. Koronavirus pakottaa oikomaan kehitystyön vaiheita, mutta turvallisuuden takaamiseksi ei voida kiirehtiä liikaa.

Monella on muistissa sikainfluenssarokotteen aiheuttamat sairastumiset narkolepsiaan runsaat kymmenen vuotta sitten. Vaikka haitat eivät johtuneet kiirehtimisestä tai testausten puutteesta, on tapaus hyvä muistutus siitä, miksi perusteellisia tutkimuksia tarvitaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek arvioi, että rokote Covid19-tautiin on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2021, vaikka optimistisimpien arvioiden mukaan viruksen perimään perustuva rna- tai dna-rokote voisi olla käytettävissä laajoille ihmisjoukoille jo tämän vuoden puolella.

"Itse näen, että tässä on vielä liian monta epävarmuustekijää. Meillä ei ole yhtään aiempaa esimerkkiä toimivasta rna- tai dna-rokotteesta, joka olisi saanut myyntiluvan."

Kehitystyössä on säästetty aikaa, koska koronarokotteen tutkimus pohjautuu osin aiempien Sars- ja Mers-epidemioiden rokoteaihioihin. Kaikkea ei ole tarvinnut aloittaa alusta. Lisäksi uudet teknologiset ratkaisut nopeuttavat kehitystyötä.

Rokotteiden kehittämisen alkuvaiheessa käytetään yleensä eläimiä, kuten hiiriä, frettejä ja apinoita, joilla varmistetaan rokotteen turvallisuus ja immunogeenisuus eli sen kyky vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmään.

Nohynekin mukaan eläinkokeista ei yleensä tingitä.

Ihmiskokeissa aikaa voidaan säästää hyppäämällä tehotutkimuksen yli suoraan laajaan käyttöön. Näin tehtiin Iso-Britanniassa 2000-luvulla vakavan meningokokkiepidemian taltuttamiseksi.

Ennen 1990-lukua rokotteita saatettiin ottaa käyttöön ilman laajoja tehotutkimuksia. Esimerkiksi tuhkarokkorokotteelle ei sellaisia tehty (grafiikassa kliininen vaihe 3).

Maailmalla tiedetään olevan kehitteillä yli 115 rokoteaihiota koronavirukseen. Viittä niistä testataan jo ihmisillä. Rokotetutkimusten tietoja on kerätty avoimesti Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuille.

"Kehitystyö on kilpajuoksua, mutta myös yhteistyötä on nähty. Lääkeviranomaiset ovat olleet mukana alusta lähtien, jotta markkinoille pyrkivät rokotteet varmasti täyttävät viranomaisvaatimukset, eikä aikaa hukata tiedonkulun puutteisiin", Nohynek kertoo.

On liian aikaista arvioida, mitä koronarokotteet tulevat maksamaan. Paljon riippuu siitä, kenen kehittämät, rahoittamat ja valmistamat rokotteet pääsevät maaliin asti.

Kaksi tutkimusryhmää kehittää koronarokotetta Suomessa.

Nohynekin mukaan Tampereen yliopistossa on tutkimuksen alla "niin sanottu viruksen kaltainen partikkelirokoteaihio" ja Helsingin yliopistossa pintaproteiinirokote, joka on tarkoitus antaa nenäsumutteena. Tutkimusryhmän mukaan sen testaaminen ihmisillä voi alkaa jo kesällä, mutta potilashoitoihin on vielä pitkä matka.

Mahdollisen koronarokotteen läpimurron ajankohtaa on mahdotonta arvioida. Lisäksi on huomioitava, että virus voi muuntua.

Nohynekin mukaan uusi koronavirus ei muuntaudu niin nopeasti kuin esimerkiksi influenssavirus.

Koronaviruksen perimässä on huomattu tapahtuneen muutoksia, mutta niillä ei ole suurta merkitystä niin kauan, kun ne eivät tapahdu viruksen taudinaiheuttamisen tai immunologisen vasteen kannalta tärkeissä rakenteissa.

Rokottaminen on kannattavaa paitsi inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi, myös taloudellisesti. Suomessa kansallisen rokotusohjelman arvioidaan säästävän vuosittain yli sata miljoonaa euroa terveydenhuollon kustannuksia.

Kuluvan vuoden rokotehankintoihin valtio on myöntänyt 30,65 miljoonaa euroa.

Uusia rokotteita otetaan ohjelmaan vain, jos niillä saavutetaan riittävä terveyshyöty. Esimerkiksi keuhkokuumetta aiheuttavaa pneumokokkia torjuvaa rokotetta ei toistaiseksi katsota tarpeelliseksi muille kuin lapsille ja joillekin riskiryhmille.

Nohynek arvelee, että eniten ihmishenkiä Suomessa säästänyt rokote on isorokkorokote, joka hävitti taudin maailmasta vuonna 1977.

On vaikea kuvitella, millainen maailma olisi ilman rokotteita. Elinajanodote olisi ainakin tuntuvasti lyhyempi.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan rokotevastaisuus ei ole yleistyvä ilmiö. Suomessa rokottamatta jää noin yksi prosentti syntyvien lasten ikäluokasta.

Pelkästään tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR) ehkäisee Suomessa vuosittain arviolta 53 000 tuhkarokkotapausta, 37 000 sikotautitapausta ja 27 000 vihurirokkotapausta.

Ilman rokotuksia taudit johtaisivat vuosittain useisiin kuolemantapauksiin, yli 450 elinvuoden menetykseen ja vähintään 14 000 lääkäri-käyntiin perusterveydenhuollossa. Lisäksi sairastetut rokot aiheuttaisivat tuhansia vakavia komplikaatioita aivo- ja sydänlihastulehduksista lapsettomuuteen.

Rokotuksilla tavoitellaan laumasuojaa tauteja vastaan. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Esimerkiksi kurkkumädän torjumiseksi tarvitaan vähintään 70 prosentin rokotuskattavuus, kun taas tuhkarokko vaatii 95 prosentin kattavuutta.

Omien rokotusten pitäminen ajan tasalla palvelee siis koko väestöä.

Lue lisää

Ruotsissa 77 uutta koronakuolemaa, viranomaiset sanovat uusien kuolemantapausten määrän olevan laskussa

Yhdysvalloissa jättiyllätys: 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa toukokuussa

Saksan teollisuuden tilaukset syöksyivät huhtikuussa ennätysluisuun – pahin lukema lähes 30 vuoteen

Suomessa ei yhtään uutta varmistettua koronavirustapausta eilisen jälkeen