Tanssi hoitaa ihmistä päästä varpaisiin ja voi hidastaa dementiaa – katso lista terveyshyödyistä - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Tanssi hoitaa ihmistä päästä varpaisiin ja voi hidastaa dementiaa – katso lista terveyshyödyistä

Tanssi on monipuolista superliikuntaa, joka voi jopa korjata aivojen rappeumia.
Aleix Gordo Hostau
Hanna Poikonen on kehittänyt kehollista ajattelua kehittävän Wisemotion-menetelmän

Tanssin terveysvaikutukset ovat olleet paljon esillä. Jopa Maailman terveysjärjestö WHO on poiminut niistä pitkän listan.

Onko tanssiminen tosiaan muita parempi liikuntamuoto?

"Kysymys on todella mielenkiintoinen, ja nyt siitä alkaa tulla ihan konkreettistakin aivotutkimustietoa", sanoo tanssin terveysvaikutuksia tutkinut lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri ja neurotieteen tohtori Hanna Poikonen.

Poikosen mukaan näyttöä on hiljattain kahdestakin neurotieteellisestä tutkimuksesta. Puolen vuoden ajan tanssia harrastaneen ryhmän aivoissa näkyi, että aivojen ikääntymien pysähtyi ja aivot alkoivat tietyllä tavalla uudistua.

"Aivosolut ja valkea aine lisääntyivät ja neuronien kehitystä edistävän proteiinin määrä veressä kasvoi tanssiryhmällä, mutta ei vertailuryhmillä", Poikonen kertoo.

Tanssi ei siis vain ehkäise rappeumia, vaan saattaa jopa korjata niitä.

Hänestä tieto on erityisen tärkeä ja lupaava ikäihmisten kannalta. Tulosten perusteella näyttäisi nimittäin siltä, että tanssi voi hidastaa dementian etenemistä ja pidentää ihmisen toimintakykyisyyttä.

"Sellaisen johtopäätöksen voi vetää. Se on tärkeä tieto, sillä muistisairaudet ovat yhteiskunnalle yhtä suuri uhka kuin ilmastonmuutos."

Myös Parkinsonin tautia sairastavilla havaittiin, että tanssinohjausta saaneen ryhmän ei tarvinnut lisätä lääkemääräänsä koko viisivuotisen tutkimuksen aikana, vaikka vertailuryhmän piti.

Tanssia voi Poikosen mukaan käyttää myös esimerkiksi MS-taudin oheishoitona.

Tanssiliikunta voi monipuolisuudessaan myös pidentää ihmisen elinikää, vaikka siitä ei tutkimusnäyttöä olekaan.

Myös masennuksen hoitoon on löydetty apua tanssista. Jyväskylän yliopistossa havaittiin, että terapiaan osallistuminen kohensi mielialaa paremmin kuin tavanomainen hoito, joka yleensä oli lääkitystä ja keskustelua.

”Ryhmässä koettu yhdessä toimiminen, arvostelemattoman suhtautumistavan vahvistuminen ja tietoisempi, ystävällisempi yhteys omaan kehoon olivat mielialan korjautumiseen vaikuttavia muutoksia”, havaitsi asiaa Jyväskylän yliopistossa tutkinut Päivi Pylvänäinen.

Tanssi-liiketerapia tarkoittaa kehon, liikkeen ja keskustelun yhdistävää taideterapeuttista kuntoutusta ja hoitoa. Se ei ole paritanssia eikä edellytä aiempia liikunta- tai tanssitaitoja.

Poikonen havaitsi omassa väitöskirjassaan, että tanssitausta vaikuttaa aivojen toimintaan. Hän vertasi ammattitanssijoiden aivoja muusikoihin ja tanssia harrastamattomiin näiden katsoessa tanssiesitystä. Tanssijoiden aivot reagoivat musiikin muutoksiin nopeasti ja että heidän aivoissaan tapahtui normaalia vahvempaa aivoalueiden välistä yhdistymistä. Se saattaisi liittyä myös tanssin terapiavaikutukseen.

Myös yhdessä soittaminen tai tanssiminen vaikuttaa niin, että kahden ihmisen matalataajuiset aivoaallot yhtenevät, jolloin ihmiset ovat kuin yhtä. Musiikin loppuessa tämä lumo haihtuu pikkuhiljaa, mutta ei heti.

Tanssin lisäksi muukin liikunta on hyvästä, ja eri lajit aktivoivat aivoja eri tavoin. Venyttely vetreyttää lihaksistoa ja kävely antaa aerobista harjoitetta. Vaikka moni kaipaa nyt tanssimaan, Poikonen on neurotieteilijänä enemmän huolissaan ikäihmisistä, jotka ovat jääneet yksin kotiin kuukausiksi.

Korona-aikana tärkeäksi on noussut ulkoilu eli kävelyn ja ympäristön aistiminen, ja se sopii kaikille.

"Vihreä lievittää stressiä. Toki tanssissa on helpompaa saada kognitiivista haastetta, jos opettelee uusia askelkuvioita. Tanssi lievittää stressiä, jos se on askelsarjojen sijasta improvisaatiota eli vapaata liikkumista musiikin tahdissa."

Tanssi on monipuolista, sillä se aktivoi aivoja ja lisää sosiaalista vuorovaikutusta. Musiikki vähentää stressihormonin määrää.

"Tanssilla on liikuntapositiivinen vaikutus, ja siinä tulee hikikin ihan huomaamatta ja ilon kautta", Poikonen sanoo.

Askelkuvioiden opettelu parantaa koordinaatiokykyä ja antaa kognitiivista haastetta, mikä on hyvää etenkin juuri ikäihmisille.

Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, että tanssi voi hidastaa 60–70-vuotiailla ikääntymisen tuomia aivomuutoksia tehokkaammin kuin reipas kävely tai rauhallinen venyttely.

Tanssijoiden aivoissa valkea aine parani, mutta kaikki hyötyivät liikunnasta kognitiivisesti. Johtopäätös oli, että muistiongelmien ilmenemistä voidaan viivyttää aivojen rakenteellisia muutoksia hidastamalla.

Itä-Suomen yliopistossa kansanterveystietiestä hiljattain väitellyt Ruth Stephen havaitsi, että jos muistisairauksien ehkäisyyn ryhdytään ennen aivojen rakenteellisia muutoksia, aivojen valkea aine ja toiminta hyötyvät. Aineistona oli suomalainen Finger-elintapaohjelma, jossa seurattiin ikäihmisiä, jotka saivat ravitsemus-, liikunta- ja muistiharjoitteluohjausta.

Poikonen korostaa myös kosketuksen merkitystä.

"Se lievittää pelkoa, kipua ja ahdistusta. Kosketus aistitaan aivoissa ihan ohimennenkin käteltäessä tai halatessa, mutta jos kosketus jatkuu useita minuutteja, aktivoituvat myös aivojen palkkioalueet."

Aktivoituminen on huipussaan 20 minuuttia kosketuksen jälkeen.

Tällaista pidempikestoista kosketus tapahtuu esimerkiksi paritanssissa, mutta vaikka ihminen tanssisi yksin, musiikin ja liikkeen yhteisvaikutus on voimakasta.

Tanssissa yhdistyvät itsensä kosketus, kehon tuntemukset ja mieli. Jos ei humppaus isossa joukossa kiinnosta, jo pienet letkeät foksit kotikeittiössä ovat hyväksi päästä varpaisiin.

Poikonen on itse harrastanut tanssilajeista lockigia, break dancea, jazzia ja nykytanssia. Hän on asunut eri puolilla maailmaa, parhaillaankin jo useita vuosia Barcelonassa Espanjassa. Sieltä käsin hän pitää tanssista ja meditaatiosta verkkokurssin liikkeestä ja meditaatiosta Wisemotion-sivujensa kautta 5.–6.9.

Tanssi on aivojen superharrastus

Tässä professori, aivotutkija Minna Huotilaisen tanssin hyötylista:

1. Tanssissa yhdistyvät liikunnan ja musiikin hyvät vaikutukset ja lisäksi sosiaalisuus, hauskanpito ja oppiminen, jos opiskelee uusia askelkuvioita.

2. Oppiminen vaikuttaa muistiin ja on sitä kautta aivoille terveellistä.

3. Jo puolen vuoden lavatanssi-, aerobic- tai aikuisbaletin harrastamisen jälkeen aikuisilla on havaittu hyviä vaikutuksia muun muassa muistin, tarkkaavaisuuden, ryhdin, käden hienomotoriikan ja käden puristusvoiman alueella.

4. Muukin liikunta uudistaa aivoja: syntyy uusia hermosoluja ja uusia yhteyksiä hermosolujen välille ja verenkierto vahvistuu erityisesti otsalohkon alueella.

5. Liikunta vaikuttaa keskittymiskykyyn ja muistiin ja ehkäisee muistisairauksia.

6. Musiikki puolestaan aktivoi tai rauhoittaa kehon toimintaa, vähentää kivun tuntemusta ja rauhallinen musiikki laskee verenpainetta.

7. Laulaminen ja soittaminen vaikuttavat sekä lapsilla että ikäihmisillä kuulojärjestelmään, otsalohkoon, liike- ja tuntoalueille ja hoitavat siten aivoja.

Lue lisää:

Syöpäpotilaille aletaan antaa syksyllä tanssi-liiketerapiaa – mukaan pääsee hakemusten perusteella

Näin tanssiminen vaikuttaa sinuun ja kehoosi.
Lue lisää

Tanssityylisi on kuin sormenjälkesi – ja se pysyy tanssilajista toiseen

Ymmärsin tanssin liikunnaksi vasta, kun luideni tiheys mitattiin eikä lääkäri ollut uskoa näkemäänsä

Syöpäpotilaille aletaan antaa syksyllä tanssi-liiketerapiaa – mukaan pääsee hakemusten perusteella

Säännöllisestä liikunnasta apua muistisairaan toimintakyvyn ylläpitämiseen