Tiede & tekniikka

Mississippin edustalla meressä on Keski-Suomen kokoinen kuollut alue – joki kerää ravinteita puolen Amerikan alueelta

Mississippin valuma-alue on 31 osavaltion alueella ja ulottuu Kanadaan asti.
Timo Filpus
Joen 3,1 miljoonan neliökilometrin valuma-alueelta keräämät ravinteet ajautuvat joen suiston jälkeen mereen ja aiheuttavat valtavan kuolleen alueen.

Amerikassa kaikki on suurta, niin myös joet. Meksikonlahteen laskeva Mississippi-joki on sivujokineen maailman neljänneksi pisin joki.

Joen valuma-alue on myös maailman neljänneksi suurin. Se kattaa noin puolet Yhdysvaltain pinta-alasta. Käytännössä lähes koko alueen lännen Kalliovuorten ja idän Appalakkien vuoristojen välissä.

Mississippillä on noin 250 sivujokea.

Suuri on myös joen vaikutus Meksikonlahden rannikolla. Joen 3,1 miljoonan neliökilometrin valuma-alueelta keräämät ravinteet ajautuvat joen suiston jälkeen mereen ja aiheuttavat valtavan kuolleen alueen.

Amerikkalaiset puhuvat Dead Zonesta, jossa mekaniikka toimii Itämeren hapettomien pohja-alueiden tapaan.

Ravinteiden lisäämä levä syö merestä hapen ja elämä kuolee. Ravinteiden lähteitä ovat jokien varsien asutus, teollisuus ja maatalous.

Kuolleen alueen koko vaihtelee. Keskimäärin se on viiden viime vuoden aikana ollut 13 900 neliökilometriä, USA:n ympäristönsuojeluviranomainen EPA kertoo.

Suurimmillaan alue oli vuonna 2017, silloin neliökilometrejä oli 22 700.

Vertailun vuoksi Keski-Suomen maakunnan pinta-ala on 19 000 neliökilometriä.

Kuolleen alueen kokoa on mitattu vuodesta 1985 saakka. Pienimmillään se oli vuonna 2000. Myös vuonna 2020 alue oli lähellä tavoitekokoa eli 5 000 neliökilometriä. Tänä vuonna alue noin kolminkertaistui 16 000 neliökilometriin.

Iso merkitys on merivettä sekoittavilla tuulilla ja myrskyillä.

Yksi keino suitsia ravinnepäästöjä olisi hillitä joen tulvimista. Pelloille nouseva tulvavesi vie ravinteita vesistöihin.

American Watershead Initiative -järjestö (AWI) tutki joen tilaa viime vuonna ja totesi tilanteen huonoksi, joskin yleistilanne on hieman parempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2015.

Tulvien hallinnalle AWI antoi arvosanan huono. Järjestön mukaan tulvien hallintaan pitäisi osoittaa noin 1,9 miljardia euroa.

Joen virtausta säädellään padoilla, mutta se on silti herkkä tulvimaan. Alueen pohjoisosissa tulvat ovat AWI:n mukaan lisääntymässä, sillä sademäärät ovat kasvaneet.

Joen varrella on paljon asutusta. AWI:n mukaan jokiin liittyvä infrastruktuuri on vanhaa ja esimerkiksi jätevesien hallinta heikkoa.

Ravinteiden valumia on yritetty hillitä monien eri toimijoiden yhteistyöllä. Haasteita riittää, sillä valuma-alue on 31 osavaltion alueella ja se ulottuu Kanadaan asti.

Toimijoita yhdistävän työryhmän mukaan esimerkiksi ravinteiden määristä ja lähteistä kertovien tietojen yhdistäminen on vaikeaa.

EPA:n mukaan viljelijöille kohdistettiin viime vuonna noin 16 miljoonaa euroa suojelualueisiin. Lisäksi rahoitusta oli 35 miljoonaa euroa pieniin hankkeisiin, joilla hallita vedenkulkua.

Summat ovat kaukana AWI:n miljardiarvioista.

Hieman isommat hartiat on USA:n maatalouslailla. Sen kautta rahoitetaan alueellisia hankkeita 280 miljoonalla eurolla vuodessa.

Tuloksia on saatu esimerkiksi Minnesotan osavaltiossa. Siellä vesiensuojeluohjelmaan osallistuminen on paisuttanut viljelijöiden tilipussia jo toisena vuonna peräkkäin. Ohjelman tilojen tulos on ollut noin viidenneksen parempi kuin ulkopuolella olevien. Mukana on yli tuhat maatilaa.

Minnesotan esimerkki on kuitenkin vain yksi pieni yksityiskohta mielettömän laajassa kokonaisuudessa. Se on silti hyvin kuvaava sille, mikä USA:ssa nähdään ainoana keinona pienentää Meksikonlahden kuollutta aluetta: jakaa ongelma pieniin osiin ja odottaa niiden yhteisvaikutusta.

Keinot ovat tuttuja. Viljelykierron lisääminen, kerääjäkasvit ja kasvipeitteisyys eroosiota vastaan.

Monessa muussakin osavaltiossa raportoitiin hyviä tuloksia. Silti Mississippi-joen ravinnemäärä oli tänä vuonna USA:n ympäristöhallinnon mukaan keskimääräinen.

Lue lisää

Happikadon aiheuttamia kuolleita merialueita tiedetään yli 400 – vain harva on toipumassa

Happikatoa torjuvat ilmastimet aloittavat taas työnsä Oulun Kuivasjärvellä – vettä kierrättävät laitteet pelastavat kalat mutta pilaavat jäät

Yle uutiset: Saaristomeren valuma-alueiden kipsikäsittely saa jatkoa – kuluvan vuoden tavoite noin 20 000 peltohehtaaria

Tuottajajärjestöjen vesiohjelmalle kiitosta: Vesienhallinnan pitäisi kohdistua yksittäisen pellon tai metsäkappaleen sijaan valuma-alueelle