Ruoka tuo erilaiset yhteen
SIIKAJOKI (MT)
Lihaa ja kalaa samaan ruokaan? Kuinkas se näin menee, ihmetellään Ruukin yläkoulun kotitalousluokassa. Ihmetys menee kuitenkin nopeasti ohi. Ruuan ystävä toisensa perään tarttuu toimeen ja kokeilee taitojaan nigerialaisen aterian valmistuksessa. Pian liesillä porisee kymmenkunta kattilaa.
Meneillään on Koti maalla -hankkeen Kansainvälinen kattaus -ilta. Hankesihteeri Elina Huurre sanoo, että yhdessä tekeminen on mainio tapa tutustua ihmisiin. Samalla opitaan jotakin ruuista ja kulttuureista. ”Monikulttuurisuus sopii hyvin Maaseudun Sivistysliiton työhön.”
”Tämä on helppo tapa tutustua, kun tehdään yhdessä”, sanoo myös ruukkilainen Marita Terho. ”Olen saanut täältä monta ystävää, ja pidän heihin yhteyttä senkin jälkeen, kun he muuttavat muualle Suomeen.”
Keittiössä käy kova vilske, mutta hetkinen – missä miehet ovat? Pakolaisohjaaja Petri Veijonen tietää hyvän selityksen.
”Miehille järjestetään oma kokkikurssi. Tämä on jätetty enemmän naisten jutuksi. Aikaisemmin miehetkin ovat osallistuneet innokkaasti.”
Suomalaisia miehiäkin on mukana vain muutama.
”Onhan se suomalaiselle miehelle korkea kynnys tulla”, Veijonen naurahtaa.
Ruukkilaiset naiset kuitenkin todistavat miestensä puolesta.
”On heitä ollut mukana, minunkin mieheni”, Tiina Ala-aho sanoo.
Lähes kaikki illan ulkomaalaiset osallistujat ovat Ruukin pakolaiskeskuksesta. Siellä tällaiset toiminnat ovat erittäin tervetulleita, Veijonen tietää.
”Yhteyksiä suomalaisiin saisi olla enemmän. Laitostuminen vaanii, kun odotusajat ovat pitkiä.”
Mukana olevat eivät kuitenkaan moiti olojaan. Fatima Abdul Ghanasta sanoo, että kaikki on Suomessa hyvin.
Myös Afganistanista tullut Golara Alizade nyökyttelee. Vaikka hänellä ei kielitaitoa paljon olekaan, eritrealainen Sara Gbriselasa tulkkaa.
Meril Blessim Nigeriasta ei ehdi paljon kommentoida, sillä kassava uhkaa palaa pohjaan tottumattomien käsissä. Keitos pitää pelastaa. Selässä istuva Elvis ei ole hötäkästä moksiskaan.
Sodan ja vainon jaloista Suomeen päässeet eivät valita edes pimeistä öistä ja kylmistä talvista.
”Ei. Minä pidän kylmästä ilmasta”, sanoo joulukuussa Suomeen tullut Abdul.
”Suomessa on niin samanlaista kuin Venäjällä mutta miljoona kertaa parempaa”, ylistää Maria Bokareva puhtaalla suomella. Hän on asunut Suomessa kaksi vuotta ja pitää ihan kaikesta. Lukiokin sujuu kohtuullisesti, vaikka kieli tuotti aluksi ongelmia.
Isä Evgeni Bokarev ei suomea juuri puhu, mutta hänkin vakuuttaa olevansa tyytyväinen. Opiskelu maatalousopistolla sujuu hyvin. Traktorin ajo ja koneiden käyttö on entiselle bussin kuljettajalle mieleistä työtä.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
