Epävarmuus kestosta on sähkökatkon suurin riesa
Joka kahdeksas on kokenut yli 12 tunnin katkon viimeisen kahden vuoden aikana. Yli puolet maksaisi lisää siirtomaksua, jos sähkönsaanti olisi nykyistä varmempaa.
Hulikan lypsykarjatilan isäntä Pekka Hokkanen varustautuu sähkökatkokseen agregaatilla Agregaatti sähkö talvi lumi Kuva: Markku VuorikariNoin joka toinen suomalainen on kokenut sähkökatkoja viimeisen kahden vuoden aikana, maaseudun asukkaista lähes 90 prosenttia.
Joka kahdeksannelle suomalaiselle osui vähintään 12 tunnin yhtämittainen katkos, joka velvoittaa verkkoyhtiön maksamaan korvausta.
Energiateollisuus ry julkisti perjantaina tutkimustuloksia kuluttajien kokemuksista ja asenteista sähkönjakelun toimitusvarmuuteen liittyen.
Epävarmuus katkojen kestoista koettiin keskimäärin merkittävimpänä haittana. Verkkoyhtiöt saavatkin viestinnästään moitteita. Sen sijaan vikojen korjausnopeuteen kuluttajat olivat keskimäärin varsin tyytyväisiä.
Pitkiä katkoja kokeneille eniten harmia aiheutti lämpimän veden puute ja pakasteiden sulaminen.
Harva tietää verkkomaksun osuuden
Maaseudun asukkaat kokivat keskimäärin pidempiä sähkökatkoja kuin kaupunkilaiset. He antavat myös muita hieman heikomman arvosanan sähkönjakelun varmuudelle Suomessa.
Noin 60 prosenttia olisi valmis maksamaan nykyistä suurempaa sähköverkkomaksua, jos toimitusvarmuus paranee.
Alle puolet kuitenkaan tiesi edes karkeasti verkkomaksun osuuden sähkölaskusta, joka on noin 30 prosenttia. Moni yliarvioi verkkomaksun, koska laskun mukana maksetaan sähkövero. Tämä nostaa laskun loppusummaa, Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä selittää.
Energiateollisuuden mielestä yhtiöt tarvitsevat asiakaspalveluunsa uusia työkaluja.
”Yksi kehityskohde on järjestelmä, jolla verkkoyhtiö voi helposti kertoa asiakkaalle katkoksesta esimerkiksi tekstiviestillä."
Vikojen korjaamista nopeuttaisi järjestelmä, jolla käyttäjät pystyvät helposti ilmoittamaan vikojen sijainnista.
Suositus vierimetsien hoidosta ei tyydytä
MTK ja Energiateollisuus sopivat viime vuonna suosituksista, joiden mukaan verkkoyhtiö maksaisi maanomistajille sähkölinjojen vierimetsien hoidosta. Metsänhoitoyhdistysten olisi tarkoitus järjestellä työt ja luvat.
”Suositus ei ole niin toimiva kuin kuviteltiin”, Hänninen harmittelee.
”Malli on hidas, kallis ja byrokraattinen. Linjojen varrella on monta maanomistajaa, mikä vaikuttaa työmäärään ja kustannuksiin."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
