Leipä palasina
Maatiloja on Suomessa nyt noin 60 000. Vuosituhannen alussa määrä oli 80 000. Reilussa kymmenessä vuodessa neljäsosa tiloista on luopunut tuotannostaan.
Harva toimiala on kasvattanut tuottavuuttaan kuten maatalous viime vuosikymmeninä. Elinkeino on luovuttanut työpanosta muille aloille, ja samalla tekninen kehitys ja jalostustoiminta ovat edelleen kasvattaneet alan tehokkuutta.
Maatalouden rakennemuutos jatkuu edelleen. Tilaluku pienenee noin tuhannen tilan vuosivauhtia.
Jatkavat tilat joko laajentavat ja erikoistuvat tai etsivät perinteisen tuotannon rinnalle uusia ansaintakeinoja. Maatalous ei ole 2000-luvulla ollut viljelijöille mikään runsaudensarvi.
Palkkatyö – kun sitä on kohtuuetäisyydeltä saatavissa – lienee yleisin ja helpoin tapa hankkia lisätuloja tilalle. Maatalouden parista tulevat ovat perinteisesti kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.
Maaseudun kannalta on erinomaista, että yhä useampi maatila on tuotannosta luopumisen sijasta päätynyt laajentamaan yritystoimintaansa muille aloille. Tuoreen Maatilatilastollisen vuosikirjan mukaan tällaisia monialaisia maatiloja on jo lähes kolmasosa kaikista tiloista.
Lapissa ja Uudellamaalla liki 40 prosenttia maatiloista on monialaisia. Etelä-Savossa ja Ahvenanmaalla ylletään 36 prosenttiin.
Tyypillisiä toimialoja ovat palvelut – kuten urakointi ja matkailu – sekä jalostus ja teollisuuden alihankinta. Kehitys kertoo sen tosiasian, että maaseudulla yrittävän leipä on usein koottava monista palasista.
Maatila antaa oivat edellytykset muuhunkin yritystoimintaan. On toivottavaa, että mahdollisimman monella olisi rohkeutta myös hyödyntää nämä mahdollisuudet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
