Laivojen tekniset viat lisääntyneet

Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jaana Kankaanpää

Hämärä huone on täynnä monitoreja, joita kourallinen miehiä seuraa silmä kovana. Näytöillä lipuvat kolmiot ovat Suomenlahdella liikennöiviä, järeitä aluksia. Keskuksessa tiedetään, mitkä niistä kuskaavat vaarallisia aineita ja mitkä ihmisiä.

Katonrajaan on ripustettu kauhugalleria onnettomuuksista. Pieni moottorivene on jotenkin onnistunut sinkoutumaan kalliolle.

”Kaikki on mahdollista”, komentaja Ismo Siikaluoma Suomenlahden merivartiostosta tietää. Hän arvelee, että huviveneilijöiden navigointitaito on huonontunut teknisten apuvälineiden takia.

Huolta herättää myös isojen alusten teknisten vikojen lisääntyminen. Viime vuonna lähes joka kolmas rannikolla sattunut poikkeustilanne johtui teknisestä viasta. Joissain tilanteissa koko laivan ohjausjärjestelmä on pettänyt kokonaan.

Meriliikenteen ohjauskeskuksen päällikkö Thomas Erlund pelkää, ettei laivoja huolleta enää yhtä tunnollisesti kuin ennen.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset meriliikenteen ohjaajat estivät viime vuonna 13 karilleajoa. Poikkeustilanteita kirjattiin yhteensä 244. Tyytyväisiä voidaan olla siihen, että läheltä piti tilanteiden määrä väheni edellisvuodesta.

Suomenlahdella liikennöi viime vuonna noin 43 000 järeää alusta. Niistä noin 7 400 oli tankkereita ja rahtialuksia matkalla pääasiassa Pietariin ja takaisin. Siellä tankataan halpaa polttoainetta, joten rahtilaivat kulkevat karikkoisella, ahtaalla ja matalalla Suomenlahdella täydellä tankilla.

Erlundin mukaan monissa paikoissa ei ole tilaa väistää, mikä aiheuttaa onnettomuusriskin. Lisäksi Pietarin väylän poikki kulkee vilkas merireitti Tallinnaan. Sillä välillä kulki 14 000 alusta, joista valtaosa oli matkustajalaivoja.

Selkeyden vuoksi huviveneet on suodatettu pois ohjausjärjestelmästä. Huviveneiden pelastustehtävistä vastaa merivartiosto. Viime vuonna veneilijöiden meripelastustehtäviä kirjattiin liki tuhat. Niissä oli osallisena noin 3 000 veneilijää.