Biotaloudelle niukasti vipuvoimaa EU:sta
Biotalouden investoinnit ovat pitkälti yritysten omavaraisuuden ja vahvan taseen varassa. Riskirahaa uusille tuotteille on vaikea saada.
Äänekosken sellutehtaan peruskiven muurasi lokakuussa investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari Jyrki Katainen. Vieressä seurasivat Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Tiusanen ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Kuva: Jukka PasonenBRYSSEL (MT)
Metsä Groupin Äänekosken sellutehdashanke on ainoa viime vuosina Suomessa tehdyistä metsäteollisuus- ja biotalousinvestoinneista, joka on saanut rahoitusta Euroopan investointipankilta EIP:ltä.
Rahoitus Euroopasta kiinnostaa, mutta reitti on ollut liian hidas ja monimutkainen.
Esimerkiksi Kotka Millsin yli sadan miljoonan euron hanke jäi ilman EIP:n rahoitusta.
”Olin EIP:hen yhteydessä silloin, mutta reitti oli vaikea. Se oli todella monen mutkan takana ja siihen paloi pari vuotta aikaa. Silloiset kriteerit eivät täyttyneet”, toimitusjohtaja Markku Hämäläinen sanoo.
Kotka Mills olisi tarvinnut EIP:n rahaa, mutta lopulta lainaa löytyi Suomesta.
Keitele Groupin Kemijärven yhteensä 50 miljoonan investoinnit rahoitettiin kotimaisten pankkien avulla.
”Tottakai EIP:n laina kiinnostaa, mutta se vaatisi todennäköisesti pankkitakausjärjestelyjä, jolloin rahan hinta nousee helposti korkeammaksi kuin kotimaiset luotot”, toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo.
Myöskään UPM:n tai Stora Enson useissa investoinneissa ei ole EIP:n rahoitusta.
Rahaa EU:sta pitäisi kuitenkin olla tarjolla. Kilpailukyvystä vastaavan komissaarin Jyrki Kataisen investointiohjelmassa on varattu 21 miljardia euroa EIP:n kautta lainattavaksi.
Tavoitteena on saada EU-maihin yhteensä 315 miljardin euron investoinnit.
Edellä olleet hankkeet etsivät rahoitusta jo ennen Kataisen alkuvuonna alkanutta ohjelmaa.
Nyt suunnitteluvaiheessa olevista esimerkiksi Finnpulpin Kuopion hanke on niin aikaisessa vaiheessa, että rahoitusta vasta harkitaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
