huidunperä Miesten etunimistö muuttaa muotoaan
Huidunperän asukasluku on juuri tervetulleesti lisääntynyt muutamalla uudella miespuolisella tulokkaalla, kun syntyvyys toisaalla alkaa osoittaa vähenemisen oireita. Ristiäisiä täällä valmistellaan pidettäviksi ennen kylvöjen tuloa.
Perhe- ja lähipiirissämme on kiinnostuneen keskustelun saanut aikaan miesväen etunimistö.
Löytyisikö ristiäisiin sopivat ehdotukset suvun varttuneiden eli etenkin isoisien keskuudesta? Viljelijäsuvuissa on tapana arvostaa perinteitä.
Vai tarjoaako meneillään olevan huhtikuun almanakka käyvän ehdotuksen?
Huomattiin, että huhtikuulla on tarjottavana kahdeksantoista miehistä nimeä, joista valita. Täkäläinen historiantuntijamme totesi, että nimistö, etenkin miesten etunimistö, on meillä arvokas, yli seitsemän vuosisadan kehityksen tulos.
Alussa meillä oli pakanuuden ajan nimistö. Sittemmin kirkon antamat nimet saatiin pyhimysten, kirkkoisien, apostolien ja veritodistajien nimistä ja muistopäivistä. Turun hiippakunnan pyhimyskalenteriin alkoi niitä vakiintua varsinkin 1300-luvulla.
Sitten ensimmäisessä, 1488 painetussa Turun hiippakunnan kalenterissa julkaistiin 48 etunimeä, joista nykyalmanakkaankin ovat pakanuuden ajoilta periytyneet muiden muassa Antti, Erkki ja Juho, naisista Anna, Liisa ja Kerttu.
Uskonpuhdistuksen tulo poisti meiltä pyhimykset ja muistopäiviensä vietot. Vuonna 1544 Mikael Agricola painatti kalenteriinsa jo koko joukon lisänimiä, ei-pyhiä pyhien lisäksi.
Vasta vuoden 1684 suomalaisen virsikirjan kalenteriin merkittiin Ruotsin käytännön tavoin nimi vuoden jokaiselle päivälle.
Ensimmäinen suomalainen vuoden 1705 almanakka sisälsi sekä kotoisia että kreikkalaisia, latinalaisia ja saksalais-ruotsalaisia kuninkaallisten ja aatelisten nimiä. Vieraina ne varsinaiselle kansalle pysyivät.
Vuonna 1890 painettiin suomalaisnimiä, kuten Sakari ja Yrjö, valtiokalenteriin ja Helsingin yliopiston almanakkaan. 1900-luvun alussa alkoivat suomalaiset, kuten Onni, Toivo ja Väinö, korvata vierasperäisiä nimiä. Kansanvalistusseuran kalenteri oli jo 1882 aloittanut etunimistön suomalaistamisen.
Varsinkin 1929 poistettiin tervetulleesti vanhoja, vierasperäisiä etunimiä ja suosittiin tuttujen suomalaisten rinnalla pakanuudenaikaisia nimiämme. Niitä olivat Arpia, Mielo, Nousia. Ne tosin korvattiin vuonna 1950 uusilla!
Uusia nimiä nykyisinkin syntyy, ja niille kaivataan paikkaa almanakassa. Ehdotukset käsittelee Helsingin yliopisto, jolla on yksinoikeus almanakan painattamiseen.
Miesten nykynimistö on saanut aineistoa muun muassa Kalevalasta, Kiven Seitsemästä veljeksestä ja myöhemmästä kirjallisuudestamme. Muun muassa Aino Räsäsen 40-luvun menestysromaanit lisäsivät nimistöömme suositun Jarin eli lyhennyksen Jalmarista.
Politiikkakin on asiaan vaikuttanut. Vuoden 1918 tapahtumien seurauksena tuleva vasemmistopoliitikko Turunen sai etunimikseen Varman ja Koston.
Täällä Huidunperällä on tarkasteltu kirjahyllyssä säilytettyä sadan vuoden takaista kalenteria ja sen miesten nimiä. Huomattiin, että paikkansa ovat nykykalenterissa säilyttäneet vuoden 1912 vierasperäiset Harald, Valdemar ja Elias. Nimi Ambrosius on korvautunut Ukolla, Hesekiel puolestaan Terolla ja Tiburtius nimellä Taito. Nimi Engelbrekt on vaihtunut naisen nimeen, Merjaan.
Kansallisena tietolähteenämme oli myös akateemikko, kansatieteilijä Kustaa Vilkunan teos Oma nimi ja lapsen nimi.
Siinä hän käsittelee laatuisasti etunimistömme historiaa ja taustoja. Lukija löytää kirjan sivuilta omankin nimensä alkuperän ja historian. Vilkuna toteaa, että nimiä toki häviää ajan myötä käytöstä ja almanakkaan voidaan jonkin verran uusia lisäyksiä tehdä.
Huidunperällä sitten huomasimme, että suosituin etunimi vuoden 2011 ristiäisissä oli huhtikuun yhdeksännen Elias. Suosituimmat miesten nimet ovat nyt suomalaisperäinen Onni, Edwardista muokattu Eetu, muinaiselta paavilta ja Tolstoilta saatu Leo ja Kreikasta tullut Aleksi!
Kiintoisan kuvan miehisen nimistön suosituista saa myös tarkastelemalla nykyeduskuntamme nimiluetteloa. Etenkin nimet Pertti, Eero, Markus, Timo, Jari, Juho ja Jyrki edustautuvat siellä nykyisin 3–5 edustajan ryhminä.
Miesten etunimistön tarkastelun lopputulokseksi saimme, että sen kotimaisuus, selkeys ja kaksitavuisuus ovat käyvät ominaisuudet yksikamarisessamme siinä kuin koko yhteiskunnassa!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
