Etiopialainen lantala päästelee ilmakehään hiiltä

Afrikkalaista maataloustuotantoa kehittämällä voitaisiin kasvihuonepäästöjä vähentää, toteaa tuore väitöstutkimus. Kuva: Satu Lehtonen

Puun, oljen ja lannan poltto sekä kotieläinten aineenvaihdunta ovat suurimmat kasvihuonepäästöjen lähteet etiopialaisessa maataloudessa. Jos niiden sisältämä hiili käytettäisiinkin peltomaan kunnon parantamiseen, kaasumaisen hiilen hävikki vähenisi.

"Menettely voisi kasvattaa oljen ja lannan käyttöä maanparannusaineena. Hävikeistä biomassan poltto olisi jopa täysin vältettävissä, jos käytettäisiin vaihtoehtoisia energialähteitä", toteaa Helsingin yliopiston tutkija Karoliina Rimhanen.

Rimhanen on tutkinut etiopialaisen maatalouden ilmastovaikutuksia väitöstutkimuksessaan. Hän on todennut, että ilmastonmuutosta pystyttäisiin parhaiten hillitsemään kehittämällä Saharan eteläpuolisen Afrikan maataloutta, erityisesti kunnostamalla eroosiosta kärsivää maatalousmaata.

Rimhasen tutkimustulos perustuu hänen paikanpäällä tekemiinsä kokeisiin, joissa hän testasi nykymenetelmille vaihtoehtoisia viljelykäytäntöjä.

Perinteisillä tavoilla viljeltyihin kontrollilohkoihin verrattuna peltometsäviljelyllä maan hiilivarasto kasvoi 6–20 vuodessa reilut 11 tonnia hehtaarilta, vapaan laidunnuksen rajoittamisella 6–17 vuodessa yli 9 tonnia hehtaarilta ja viljellyillä terasseilla 5–10 vuodessa miltei 2 tonnia hehtaarilta.

Hiilivaraston kasvattaminen edistäisi myös maan ruokaturvaa, Rimhanen korostaa.

Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi maapallon haavoittuvimpia alueita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

"Hiilensidontapotentiaalin hyödyntäminen laajasti Etiopian maatalousmaahan voisi kompensoida jopa täysin ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt."

Rimhanen väittelee tutkimuksestaan perjantaina.