MTK:ssa aloitti uusi puheenjohtajakolmikko – mikä edunvalvonnassa muuttuu?

MTK:n puheenjohtajat vasemmalta: Tero Lahti, Juha Marttila ja Arto Laine. Kuva: la, Sanne Katainen, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kolmihenkinen puheenjohtajisto vaihtui valtuuskunnan kokouksessa marraskuussa. Toiseksi puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi maidontuottaja Tero Lahti Karstulasta Keski-Suomesta ja kolmanneksi kasvinviljely- ja matkailutilaa pyörittävä Arto Laine Hattulasta Hämeestä.

Vanhasta kolmikosta paikkansa säilytti vain ykköspuheenjohtaja Juha Marttila, joka hänkin haastettiin tehtävässään.

Järjestössä kaivattiin muutosta, mutta mikä vaihdosten myötä muuttuu?

Arto Laine toivoo järjestöltä enemmän ääntä julkisuuteen sekä valiokuntien että keskusjärjestön kannanottoina viljelijöille tärkeisiin asioihin.

”MTK on uskottava toimija ja se noteeraataan mediakentässäkin, mutta tietyt tiedotusvälineet näkevät MTK:n puolueellisena”, Laine pohtii.

”Esimerkiksi ympäristökeskustelu on aika masentavaa, kun ei nähdä kokonaisuutta. Millä korvataan metsien tuotteet, jos hakkuut kielletään metsä- ja luontokadon nimissä? Myös turvepelloista kerrotaan vain ilmastovaikutukset, mutta ei huolto- ja viljelyvarmuutta ja vähäistä lannoitetarvetta.”

Laine luottaa itse maatalouden tulevaisuuteen ja haluaa luoda uskoa nuoriinkin, vaikka edunvalvonnassa viestitäänkin ongelmat edellä.

"Jatkossa markkinat ratkaisevat, kuinka laajaa tuotanto Suomessa on. Tukipolitikka on taustalla, mutta tukien osuus pienenee ja markkinoiden kasvaa. Luotan siihen, että maailmassa ja Suomessa syödään turvallista ruokaa jatkossakin, joten tuottajia täytyy löytyä. Tämä on hieno ammatti ja ala, jossa toimimme luonnon kanssa yhteistyössä.”

Laine oli perustamassa viljaosuuskunta ViljaTavastiaa vuonna 2016 MTK-Hämeen puheenjohtajana.

Myös MTK muuttuu järjestönä, kun maatilojen ja aktiivisten ihmisten määrä vähenee. Se tietää tiivimpää yhteistyötä yhdistysten ja liittojen sekä keskusliiton kanssa, mikä on hyvä asia asiantuntijuuden jakamisen kannalta.

Tero Lahti peräsi valtuuskunnan vaalipuheessaan reiluutta ruokaketjuun. Hän pilkkoisi tukut, kieltäisi suomalaisten sääntöjen vastaisen sian- ja siipikarjanlihan tuonnin, yhdistäisi teurastamoiden ja myllyjen ajoja ja sitoisi tuottajahinnat indeksikorotuksiin.

Yksi kiireellisimpiä asioita on laittaa tukimaksatusten aikataulut kuntoon.

”Ratkaisu pitää löytyä. Tukieurot on meidän rahojamme ja korvauksia tulonalennuksista ja siitä, mitä yhteiskunta haluaa meidän tekevän vaikkapa ympäristön eteen. Silti niitä pimitetään ja lykätään toistuvasti, vaikka lainat ja laskut juoksevat”, Lahti sanoo.

Yksi ratkaisu voisi olla valtion hallinnoima rahasto, josta sovitut korvaukset maksetaan viljelijöille ajallaan. Muiden EU-maiden järjestelmistä tulisi ottaa pikimmiten mallia.

”Tosiasia on, että ratkaisu jatkuvaan kustannuskriisiin pitää löytyä loppujen lopuksi markkinoilta.”

Lahti on itse maidontuottaja C-alueelta, mutta huolissaan myös A- ja B-alueiden tiloista, jos tuet lykkääntyvät tänä vuonna lokakuulta vuoden lopulle.

”Olen koko ruuantuotannon puolestapuhuja ja sitä mieltä, että aina pitäisi olla kannattavampaa tuottaa ruokaa ja lisäarvoa ruokaketjuun kuin pidellä peltoja ja niitellä heiniä maahan.”

Lahti huomauttaa, että kriisi on pahin yksimahais- ja naudanlihantuotannossa, mutta muillakin kaikilla menee huonosti. ”Voittajia ei tuottajista nyt löydy.”

Lahti haluaa kaudellaan lisää näkyvyyttä järjestölle ja selvää tekstiä kevään hallitusneuvotteluista.

”Kilpailulaista on tehtävä selkeä kirjaus niin, että kaupan ylivoimainen asema saadaan suitsittua ja hinnanmuodostukseen avoimuutta. Viljasadotkin kerrotaan kilolleen ja teollisuus ja kauppa käyttävät tietoa hyväkseen. Mutta me emme tiedä, kuinka raha jakaantuu brändimerkkien ja ja kaupan omien merkkien kesken.”

Myös vuodesta 2009 järjestöä johtanut Juha Marttila haastettiin, mutta valittiin jatkamaan viidennen kerran.

”Aika monta kissaa on nostettu pöydälle, ja niihin asioihin tartutaan”, Marttila sanoi valintansa jälkeen.

Uusi johtokunta saa tekemistä oikein urakalla. Heti aluksi pitää päivittää strategia ja linjata, mikä tekeminen on tärkeintä ja mikä vähemmän tärkeää.

"Miten kykenemme valitsemaan entistä paremmin ne taistelut, jotka on voitettava? Nyt asioita kaatuu päälle joka suunnasta. Kaiken hässäkän keskellä resursseja on oltava jatkossakin myös omille MTK-avauksille.”

Myös tuloksia pitää mitata paremmin ja muistaa, että jäsenistön työhön vaikuttavat jatkossa enemmän lait kuin määrärahat.

"Tukien merkitys vähenee, jolloin politiikan pitää antaa yrittäjille mahdollisuus kehittää omaa tilaansa kannattavasti ja tuottaa sitä, mitä markkinat haluavat. Nyt tavoitteita asetetaan tälle yhdelle sektorille mahdottomati enemmän kuin on työkaluja. Elinkeino ei kestä yhtään lisätaakkaa, josta markkina ei ole valmis maksamaan.”

Vaikuttaminen EU-maiden ministereihin on tärkeää, sillä Marttilan mukaan ”komissio kaahaa askelmerkkejä jo jatkajalleen ja ehtii saada paljon tuhoa aikaan”.

Kotimaassa on tärkeää vaikuttaa hallitusohjelmaan ja tiivistää vuoropuhelua jäsenistön kanssa, molempiin suuntiin.

Ylitse kaiken muun nousee maatilojen taloustilanne, joka vaatii välikysymyksiä järeämpiä työkaluja.

”Suomessa on vahva tahtotila, ettei ruokajärjestelmän anneta kaatua. Se edellyttää kannattavaa maataloutta, mutta nyt rahoituskriisi kaatuu päälle ja korkojen ja marginaalien nousu iskee investoineisiin tiloihin. Tarvitaan nopeasti iso vakauttamisohjelma, jossa ovat mukana pankit, poliitikot ja kaikki ruokajärjestelmän toimijat”, Marttila sanoo.

Koko johtokolmikko tuntee toisensa vuosien MTK-uralta. Sen ensimmäinen kokous MTK:n johtokunnan jäseninä on 25.–26.1., ja silloin selviävät muutkin roolit. Perinteisesti ensimmäinen puheenjohtaja on johtanut johtokuntaa ja Maaseudun Tulevaisuutta julkaisevan Viestimedian hallitusta, toinen lihavaliokuntaa ja Viestimedian hallintoneuvostoa ja kolmas muun muassa peltokasvivaliokuntaa. Roolit vaikuttaisivat luontevilta jatkossakin.