MTK Hämeen Pia Parikan mukaan tukien maksuaikataulun siirtyminen ensi vuonna on täysin kestämätöntä. Kuva: Carolina Husu
Valtuuskunta vaati kohdennettua kriisitukea tiloille – ”tuottajien mitta ei ole täynnä, vaan se kuohuu yli”
MTK:n valtuuskunnan jäseniä harmitti huonosti toimiva lunastuslaki ja tukien maksuaikataulun siirtyminen.
Maataloustukien maksuaikataulun siirtyminen ensi vuonna herätti eniten keskustelua MTK:n valtuuskunnan yleiskeskustelussa. Kuva: Carolina HusuMTK:n valtuuskunta vaatii maataloudelle kohdennettua kriisitukea. Hätäpaketin tarve nousi esiin monissa puheenvuoroissa, ja puheenjohtaja Eerikki Viljasen ehdotus sai yksimielisen kannatuksen. Esko Yli-Pärri Pirkanmaalta tosin kysyi, viekö kriisituki painetta pois ruokamarkkinoiden korjaamiselta.
Erityistä suuttumusta keskiviikkona ja torstaina Espoossa pidetyssä valtuuskunnan yleiskeskustelussa aiheutti ensi vuoden viljelijätukien maksuaikataulun siirtyminen.
”Tuottajien mitta ei ole täynnä, vaan se kuohuu yli. Jälleen ajetaan velkaisten tilojen maksuvalmiutta ahtaalle. Pankeilta tullut viesti, ettei lainanlyhennysten eräpäiviä tulla siirtämään. Uskallammeko me sanoa jäsenille, että MTK hoitaa tämän asian kuntoon?” Sauli Joensuu Pohjois-Suomesta kysyi.
Samaa painotti Hämeen Pia Parikka. Hänen mielestään maataloustukien maksuaikataulun lykkäys jopa puolella vuodella on täysin kestämätöntä. ”Se uhkaa kaataa kannattaviakin tiloja. Aikataulu on tahdon asia.”
Hämeen Lassi-Antti Haaralan mukaan ensi vuodesta tulee viljelijöille todella haastava. ”Tukimaksatukseen täytyy vielä saada joku ratkaisu. Tämä on täysin kohtuuton tilanne.”
Timo Kankaanpää Etelä-Pohjanmaalta peräsi tuottajahintaan kohennusta, kun kuluttajahintakin on noussut ja huoltovarmuutta kaivataan. ”Esitän, että valtuuskunnasta lähtee erittäin selvä viesti poliittisille päättäjille, jotta elintarvikeketjun alkupäähän saadaan kohdennettua tukea.”
Jaakko Isomäki Etelä-Pohjanmaalta kyseli, miksi MTK ei ole tehnyt mitään liha-asioissa. ”Mikä mättää, kun liha-asioita ei ole saatu kuntoon eikä lihavaliokuntaa tuottajavetoiseksi?”
Sanna Hämäläinen Etelä-Savosta puuttui viljelijöiden sairauspäivärahaan. Se lasketaan 300 päivältä kahden vuoden ajalta, mutta jos hoitaa välillä eläimiään, ei oikeutta kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen tule. Kelan mukaan palkansaajan on oltava vuosi välissä töissä, jotta 300 päivää alkaa alusta.
”Yrittäjää rangaistaan, jos hän yrittää hoitaa töitään tai sairaus uusiutuu.”
MTK Hämeen Päivi Välilä vertasi Melan toimintaa vanhaan Moccamaster-kahvinkeittimeen. Kuva: Carolina HusuJari Ahlholm Pohjois-Suomesta kertoi palo- ja pelastustoimen huolestuttavasta tilanteesta. Henkilöstövajeen takia pelastusyksiköitä ei saada riittävän ajoissa paikalle haja-asutusalueilla.
Hämeen Päivi Välilä kiitti MTK:ta lomituksen edunvalvonnasta. ”Mutta Mela on kuin Moccamaster: toimii, kahvi on kuumaa, mutta tippalukko valuttaa ja kannu lentelee, ja tavat kuten tuntilistat ja systeemit ovat 30 vuotta vanhoja. Koeta pärjätä, ei riitä 2020-luvulla.”
Eija Komulainen Pohjois-Suomesta muistutti Välitä Viljelijästä -ohjelman merkityksestä. ”Hallitusohjelmia suunnitellaan eri puolueissa. Pidän tärkeänä, että sille saataisiin vihdoinkin pysyvä rahoitus.”
Ari-Pekka Kirjonen Varsinais-Suomesta oli huolissaan tiedoista, joiden mukaan viidennes viljelijöistä jättää panokset ostamatta ensi vuodelle.
”Se on iso ongelma meille kaikille. Lannoitemarkkinat pitää saada avoimiksi niin EU-tasolla kuin Suomessa. Kadmiumraja pitää nostaa Suomessa ja EU-tasolla pitää vapauttaa tuonti kolmansista maista”, hän vaati.
Metsäasioissa valtuuskunnan jäseniä harmittivat metsiin kohdistuvat vaatimukset ja huonosti toimiva lunastuslaki.
Mhy Etelä-Savon Kaisa Ralli harmitteli metsiin vyöryviä vaatimuksia, vaikka metsänomistuksen ketjussa kiertoaika on pitkä ja työllistävyys suuri. ”Kuitupuulle pitää saada parempaa hintaa. Käyttäjillä on kyllä varaa maksaa.”
Myös Mhy Lakeuden Herman Hakala muistutti, että kymmenen vuoden sijasta pitäisi katsoa pidemmälle hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseen. Hoitamalla metsiä niiden kasvua voidaan nostaa kolmanneksella 150 miljoonaan kuutiometriin.
Mhy Karhun Tuomo Rainingon mielestä lunastuslaki ei toimi.
”Kysynkin, olisiko erillinen lunastuskorvauslaki mahdollinen. Norjassa sellainen on tietääkseni käytössä. Entä minkälaisia veropoliittisia tavoitteita hallitusohjelmaan pyritään sisällyttämään?”
Satakunnan Mikko Uusitalon mielestä lunastuslaki on aikansa elänyt. Hän peräänkuulutti myös karttatietoa, josta kävisi keskitetysti ilmi kaikkien yhtiöiden maakaapelien sijainnit.
Lari Koskiaho Mhy Kaakosta kiinnitti huomiota kuitupuun hintaan ja ehdotti dieselveron poistamista, koska polttoaineen hinta on noussut bensiiniä korkeammaksi.
EU:n metsäkatoasetus herätti huolta puheenvuoroissa. Jari Kajan Pohjois-Savosta painotti ettei se voi astua voimaan taannehtivasti.
Mhy Päijänteen Markku Hatakan mukaan hintatietoisuus on parantunut myös puussa. Hän kehotti kaikkia metsänomistajia kilpailuttamaan puun hintaa.
”MTK:n pitää poistaa ikäsyrjintä”, vaati Mhy Kittilän Aaro Granroth. Hänen mukaansa laki kieltää sen, mutta MTK:n säännöt estävät yli 65-vuotiaiden osallistumista luottamustoimiin. Järjestöjohtaja Perttu Pyykkösen mukaan yhdistys saa päättää säännöistään.
Korjattu 25.11. klo 13:32 Kaisa Rallin nimi ja yhdistys
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
