Sota ajoi venäjän kielen ahtaalle ‒ ”Nyt tuntuu, että matto on vedetty työn alta”
Venäjän hyökkäyssodan pelätään vähentävän venäjän opiskelijoiden määrää kouluissa.
Venäjän opiskelun pelätään vähenevän kouluissa Ukrainan sodan takia. Kuva: Petteri KivimäkiVenäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt venäjän kielen opettajissa huolta kielen opiskelijamäärien romahtamisesta. Keväällä muun muassa Yle uutisoi venäjän kielen tulkkien pulasta ja siitä, miten sota voi pahimmassa tapauksessa johtaa kielen ”demonisointiin”.
Opetushallituksen opetusneuvos Annamari Kajaston mukaan tarkkoja tilastoja venäjän kielen aloittavist ei vielä ole saatavilla, koska kurssivalinnat tehdään tavallisesti kevätlukukaudella. Tieto kurssivalinnoista saadaan tämän takia vasta keväällä 2023, kun lukuvuosiarvioinnit kirjataan ylös.
Perinteisesti venäjää opiskelevien määrä on ollut hyvin tasainen eri vuosina.
Esimerkiksi lukuvuonna 2020‒2021 venäjää opiskeli eri kieliryhmissä yläluokilla 2376 oppilasta ja alaluokilla 1947 oppilasta. Lukukaudella 2019‒2020 vastaavat luvut olivat 2776 oppilasta ja 1809 oppilasta.
Suomen venäjänopettajat ry:n puheenjohtaja Taina Lennon mukaan tuoreiden tilastojen puuttuessa on vaikea sanoa kuinka paljon sota vaikuttaa kielen opiskelijamääriin. Lennon omaan ryhmään oppilaita on tullut muutama lisää.
Pelkoa oppilasmäärien romahtamisesta kuitenkin on. Kielten opiskelun suosio on Lennon mukaan jo muutenkin laskussa, koska nykyiset korkeakoulujen todistusvalinnat suosivat pisteytyksissään matemaattisia aineita.
30 vuotta olen tehnyt työtä venäläisen kielen ja kulttuurin eteen. Nyt tuntuu että matto on vedetty sen työn alta
Venäjän 24. helmikuuta alkanut hyökkäyssota nostettiin luonnollisesti esille myös venäjän kielen oppitunneilla.
Opetushallitus on Kajaston mukaan julkaissut verkkosivuillaan tukimateriaalia, miten Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan käsitellä perusopetuksen ja lukion kielten tunneilla.
Vaskivuoren lukiossa Vantaalla opettavan Lennon luokassa katsottiin muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyn tähdittämää Kansan palvelija -tv-sarjaa. Venäjänkielisessä sarjassa äidinkielenään venäjää puhuvan Zelenskyn roolihahmo nousee historianopettajasta Ukrainan presidentiksi.
Lento myös keskusteli sodasta oppilaidensa kanssa ja kertoi omista tuntemuksistaan kielenopettajan näkökulmasta.
”30 vuotta olen tehnyt työtä venäläisen kielen ja kulttuurin eteen. Nyt tuntuu, että matto on vedetty työn alta”, Lento toteaa surullisena.
Vaikka huoli venäjän kielen opiskelun suhteen on korkealla, ei voi toisaalta sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että sota nostattaa kieltä kohtaan koettua mielenkiintoa. Esimerkiksi Krimin miehitys vuonna 2014 ei vaikuttanut ainakaan Lennon kohdalla negatiivisesti oppilasmääriin.
”Sinä vuonna oppilaita oli itselläni itse asiassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.”
Työelämässä venäjän osaamisesta on kriisin keskelläkin hyötyä, vaikka esimerkiksi kaupan ja turismin saralla yhteydet Venäjän kanssa ovat pääasiassa katki. Esimerkkinä Lento nostaa esille toimittajat, joiden työn kannalta venäjän osaaminen on nyt entistäkin tärkeämpää.
”Maa ei ole lähdössä tuosta meidän vierestä mihinkään, siinä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
