Lentosotakoulu muuntui vastaanottokeskukseksi

Kauhavan vastaaottokeskuksen johtaja Ilkka Peura (keskellä) vaihtamassa ajatuksia turvapaikanhakijoiden Abid Al Kareem Ismaelin (vas) sekä Tarek Mohammed Abdalin kanssa. Kuva: Johannes Tervo

KAUHAVA (MT)

Viime vuonna lakkautetusta lentosotakoulusta kuoriutui pikavauhtia vastaanottokeskus.

Tämän vuoden elokuussa kiinteistöt omistava LSK Business Park ilmaisi halukkuutensa vastaanottokeskuksen perustamiselle.

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Kauhavalle jo syyskuun lopussa.

"Aloitin keskuksen johtajana lokakuun alussa. Huomasin, että tämä juna on jo liikkeessä ja vauhti on kova. Muutama palkattu työntekijä hoiti asioita vapaaehtoisten kanssa, pari sataa turvapaikanhakijaa oli jo asumassa ja lisää oli tulossa", Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja, everstiluutnantti evp. Ilkka Peura toteaa.

Kauhavalla asuva Peura on työskennellyt lentosotakoululla aiemmin ammattiupseerina.

Hän hyödyntää armeijan johtamisoppeja myös uudessa työssään.

"On äärimmäisen tärkeää luoda päivärytmit ja rutiinit, joita noudatetaan. Sillä tavoin luodaan turvallisuuden tunne sekä turvapaikanhakijoille että kantaväestölle."

Vastaanottokeskuksessa on aloittanut toimintansa koulu, jossa on alaluokka ja yläluokka. Oppilaita on kolmisenkymmentä.

Koulutyö pystyttiin käynnistämään nopeasti, sillä turvapaikanhakijoiden joukossa on kymmenen irakilaista opettajaa. Rehtoriksi määrättiin irakilaisnainen, joka on opettanut kemiaa 27 vuotta.

Opettajat tekevät työtään vapaaehtoisina ja heitä opastavat SPR:n ammattilaiset, Peura kertoo.

Opettajille ehdotettiin, että he voisivat aloittaa arabiaksi. Mutta he ovat itse vaatineet, että suomen kielen opettaminen ja suomalaisiin koulusysteemeihin totuttelu alkaa heti, Peura jatkaa.

Vastaanottokeskuksen johtaja korostaa, että ensisijaisesti huolehditaan naisista ja lapsista.

Seuraavaksi Kauhavalle ollaan perustamassa turvapaikanhakijoiden urheiluseura.

Tällä hetkellä Kauhavan vastaanottokeskuksessa asuu noin 350 turvapaikanhakijaa, mutta kapasiteettia on runsaasti enempään.

Pitempiaikaisesti mahtuu asumaan noin 500 henkilöä.

Hätämajoituspaikkana toimivat lentokonehallit huomioiden Kauhavalle mahtuisi jopa 3 000 turvapaikanhakijaa.

Tällöin kyseessä olisi yksi Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista.

Nykyisillä käsittelyajoilla turvapaikanhakijat odottavat myönteistä tai kielteistä päätöstä reilusta puolesta vuodesta neljääntoista kuukauteen.

Kauhavan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Mika Kankaansyrjä (sd.) on huolestunut siitä, että tulijoita saapuu yli oman kantokyvyn.

"Täytyy muistaa, että tässä kaava-alueella Kauhavan taajamassa asuu hieman yli 4 000 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrä ei saisi olla suhteettoman suuri näin pienellä paikkakunnalla", Kankaansyrjä toteaa.

Kankaansyrjän mukaan isompien paikkakuntien olisi kannettava enemmän vastuuta kriisin hoidossa.

"Kyse on siitä, että Kauhavan kuntatalous kestää vielä kolmen vuoden päästäkin. Valtiolta on saatava riittävästi vetoapua."

Ilkka Peura puolestaan katsoo, että turvapaikanhakijoiden saapuminen on Kauhavalle myönteinen asia.

"Tämä on kultakaivos Kauhavalle. Kaikki raha jää pyörimään aluetalouteen."

Peura myös painottaa, että sadoista turvapaikanhakijoista vain kourallinen tulee lopulta jäämään paikkakunnalle.

Näistä kolmestasadasta ihmisestä tänne jää arviolta alle kaksikymmentä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista suurin osa sijoittuu Tampere–Lahti-linjan eteläpuolelle.

Peuraa harmittaa, että erityisesti sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon perätöntä tietoa turvapaikanhakijoista.

"Paskapuhettahan on netti täysi. Mutta kun on todisteet, että jotain vahinkoa on tapahtunut, niin hommaan puututaan kyllä täällä päässä."

Myös Kankaansyrjä harmittelee huhupuheita.

"Mä en tykkää siitä, että sosiaalisessa mediassa levitetään väärää tietoa. Ihmisillä on oikeus olla huolissaan ja olen saanut valtavan määrän yhteydenottoja tässä asiassa. Mutta totuudessa on pysyttävä."