Itämerellä menee edelleen heikosti – hapettomuus suurempaa kuin koskaan
Pitkään jatkunut rehevöitymisongelma Itämerellä johtuu sekä ravinnekuormituksesta että meriveden lämpötilan noususta.
Itämeren rehevöityminen ja lämpeneminen lisäävät pohjan hapettomuutta, mikä vapauttaa fosforia ja kuormittaa ekosysteemiä sisäisesti. Kuva: Kari SalonenItämeren keskilämpötila on noussut keskimäärin 2 astetta vuodesta 1990, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke). Suomen merialueilla lämpeneminen on ollut vielä suurempaa.
Viime vuonna 25. heinäkuuta Itämeren avovesialueella mitattiin mittaushistorian korkein lämpötila, 27 astetta.
Lämpötila on kohonnut 0,3 astetta vuosikymmenessä viimeisen sadan vuoden aikana. Lämpeneminen nopeutui 0,59 asteeseen vuosikymmenessä vuoden 1990 jälkeen.
Lämpötilan nousu on lisännyt sinilevien määrää. Erityisesti Suomenlahden, Ahvenanmeren ja Selkämeren avomerialueilla sinilevä on lisääntynyt merkittävästi 40 vuodessa.
Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala kasvoi 10-kertaiseksi 1900-luvun alkuun verrattuna.
Hapettomuuden aiheutti ravinnekuormituksesta johtunut rehevöityminen.
Vaikka ravinnekuormitus on vähentynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, korkea veden lämpötila lisää veden hapettomuutta.
Mitä lämpimämpää vesi on, sitä vähemmän happea veteen liukenee. Lisäksi lämpö kiihdyttää happea käyttävää hajotustoimintaa.
Merenpohjasta vapautuu fosforia hapettomuuden seurauksena, mikä helpottaa sinilevän lisääntymistä.
Ravinnekuormitus ylittää edelleen HELCOM:n vuoden 2013 tavoitteet.
Pistekuormitus on alentunut merkittävästi, mutta hajakuormitus on edelleen ongelma. Myös maatalous tuottaa edelleen paljon ravinnepäästöjä.
Ympäristöministeriö haluaa käyttää yli puolet vesiensuojelun tehostamisohjelman 45 miljoonasta eurosta maatalouden vesiensuojeluun.
Itämeren tilan parantuminen edellyttää ravinnekuormitusten vähentämisen lisäksi ilmaston lämpenemisen tehokasta hidastamista.
Yli puolet suomalaisen keskimääräisestä Itämerta rehevöittävästä vaikutuksesta tulee ruoantuotannosta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Syken mukaan ruokavalion ilmasto- ja rehevöittämisvaikutusta voidaan pienentää vähentämällä eläinperäisten tuotteiden määrää.
Syken alkuperäinen tiedote.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

