ILO-sopimuksen tiellä vielä monta mutkaa
Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi eli voimaan saattaminen on kirjattu Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaan.
”Vielä ei oikein tiedetä, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta ratifiointi olisi mahdollista. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskuntaan niin, että asiasta ehditään tämän hallituskauden aikana päättää”, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) MT:n haastattelussa.
Alkuperäiskansan oikeudet olivat esillä myös toissapäivänä alkaneessa Boahttevuohta – Yhdessä eteenpäin -konferenssissa Inarissa.
ILO-sopimuksen perusajatus on saattaa saamelaiset yhdenvertaiseen asemaan muun väestön kanssa.
”Kyse on vähemmistön suojasta, kun suojalle on tarvetta”, Henriksson täsmentää.
”Saamelaiset ovat jo perustuslain nojalla yhdenvertaisia valtaväestön kanssa, mutta pienen alkuperäiskansan kieli ja kulttuuri ovat haavoittuvia.”
Saamen kielet ovat uhanalaisten kielten listalla. Kielen mukana kulttuuri on vaarassa hävitä.
”Kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia on vaikeinta taata saamelaisalueen ulkopuolella asuville saamelaisille”, huomauttaa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (r.).
”Eteenpäin ollaan kuitenkin menossa. Esimerkiksi Helsingissä alkaa ensi syksynä saamenkielinen päivähoitoryhmä.”
Biaudet’n mielestä olisi aika alkaa keskustella käytännön malleista ja tavoista, miten sopimus laitetaan toimeen.
Saamelaisten maaoikeudet ja perinteisen elinkeinon turvaaminen ovat yksi ratkaistava ongelma. Valtio omistaa 90 prosenttia saamelaisten perinteisistä poronhoitoalueista.
Artikla 14 edellyttää, että alkuperäiskansalle palautetaan oikeus alueensa maihin.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n entinen vanhempi neuvonantaja Lee Swepston huomauttaa, ettei se tarkoita automaattisesti omistusoikeuden siirtoa.
”Maiden hallinta- ja käyttöoikeus sekä se, mitä alueita ne koskevat, tulee määritellä tapauskohtaisesti.”
Liikkeellä on väärinkäsitys, että maata otettaisiin joltakin ja annettaisiin jollekin.
”Omistusoikeuksia ei siirrettäisi, eikä muiden asemaa heikennettäisi”, Henriksson selventää.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä käsittelee metsähallituslakia, joka sisältää myös sen, miten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan Metsähallituksen omistamilla alueilla.
”Hallituksessa pyritään siihen, että saamelaisten oikeutta osallistua valtion maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon parannetaan.”
”Keskeisin asia on se, miten osallistumisoikeus päätöksentekoon ratkaistaan niin, että myös ILO-sopimuksen edellyttämät vaatimukset toteutuvat.”
Swepston muistuttaa, että sopimuksen hyväksyminen olisi sekä kansallisesti että kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että saamelaisia kohdellaan Suomessa yhdenvertaisesti ilman syrjintää.
Tromsön yliopiston tutkijan Mattias Åhrénin mielestä Suomessa toteutetaan jo ILO-sopimuksen keskeisimpiä kohtia: oikeutta itsemääräämiseen ja oikeutta maihin, jotka ovat perinteisesti olleet alkuperäisväestön käytössä.
”Ratifiointia ei tulisi nähdä dramaattisena muutoksena. Muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomikin on sitoutunut, taataan jo paremmat oikeudet alkuperäiskansoille.”
Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat ratifioineet sopimuksen.
Norjalla on oma malli ratifioinnin yhteydessä. Finmarkenin alueella on lähellä autonomiaa oleva erityisalue, jota säätelee oma laki.
Norjan valtio rahoittaa suurimmat maaoikeutta koskevat oikeustapaukset.
Norjassa saamelaiset on eroteltu valtaväestöstä selvästi. ”Suomessakin olisi hyvä korostaa, että saamelaiset ovat oma erillinen kansansa ja yhteisönsä”, kehottaa Åhrén.
”Poronhoito on erityistä saamelaisille. Norjassa poronhoito on saamelaisten yksinoikeus.”
Biaudet’n konferenssissa vetämässä työryhmässä viesti oli, että saamelaisten päätösvaltaa omissa asioissaan tulee edelleen lisätä.
Lisäksi lainsäädännössä tulisi huomioida paremmin saamelaisten elinkeinojen harjoittamisen ehdot.
Ensin mainittu edellyttää riippumattoman valvonnan järjestämistä lisääntyvälle itsehallinnolliselle vallankäytölle. Tällainen järjestely voisi olla oikeusasiamiestä vastaava tehtävä, työryhmässä ehdotettiin.
Yhteispohjoismainen neuvottelu voisi olla se konteksti, jossa tätä pohditaan.
Neuvotteluja Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta jatketaan.
Myös saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
MT ei tavoittanut saamelaiskäräjien edustajia haastatteluun.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
