Julkisuudessa on myös ehdotettu, että puun energiakäyttöä pitäisi verottaa. Pekka Salomaa tyrmää ajatuksen. Kuva: Jarkko Sirkiä
Karu arvio puuhun perustuvasta lämmöntuotannosta: ”Vaikea nähdä taloudellisia edellytyksiä”
Syynä tilanteeseen on sähkön halpa hinta.
MT Livessä vieraillut Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa sanoo, ettei uutta puuhun perustuvaa lämmöntuotantoa kannata rakentaa. Kuva: Jarkko SirkiäMT Liven tuoreimmassa lähetyksessä vieraillut Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa arvioi, että uutta puuhun perustuvaa lämmöntuotantoa ei kannata rakentaa.
”On aika vaikea nähdä, että hirveän paljon olisi taloudellisia edellytyksiä ryhtyä rakentamaan uutta puuhun perustuvaa lämmöntuotantoa, varsinkaan jos tehtäisiin pelkästään sähköä”, hän totesi.
Tilanne voisi olla eri, jos puun poltossa syntyvä lämpö käytettäisiin joko teollisuuden tarpeisiin tai kaukolämmöksi.
Uusien laitosten rakentamisen sijaan edessä voi Salomaan arvion mukaan olla olemassa olevien laitosten lopettamisia. Syynä tähän on se, että suuren osan vuodesta sähkö on niin halpaa.
Julkisuudessa on myös ehdotettu, että puun energiakäyttöä pitäisi verottaa. Salomaa tyrmää ajatuksen.
Hän huomauttaa, että puuta tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen monenlaisissa kohteissa, esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. Jos puun energiakäyttöä verotettaisiin, siitä saattaisi toki tulla valtiolle jonkin verran verotuloja, mutta samaan aikaan kaukolämpö maksaisi nykyistä enemmän.
”Välttämättä ohjaava vaikutus ei hirveän vahva olisi, koska vaihtoehtoja on suhteellisen vähän.”
Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin tai turpeeseen palaamiseen ei ole Salomaan mielestä taloudellisia edellytyksiä.
Moni miettii, luovuttiinko turpeesta liian kevyin perustein. Salomaalla on tähän selkeä mielipide, ja se on ei.
”Sen kannattavuus on aivan onneton.”
Turpeen käyttö ei käytännössä laskisi sähkön hintaa ainakaan merkittävästi. Salomaan mukaan hinta voisi laskea muutamana päivänä vuodessa jonkin verran.
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin ajatus siitä, että Suomessa olisi luovuttu omavaraisuudesta energian suhteen. Salomaa kuitenkin totesi, ettei Suomen omavaraisuus ole vuosikymmeniin ollut niin hyvä kuin nyt.
Aikanaan sähköä tuotiin paljon Neuvostoliitosta ja Venäjältä. Nykyisin sähköä tuodaan etenkin Ruotsista.
Sähköä myös viedään jonkin verran Viroon. On esitetty ajatuksia, joiden mukaan sähkön vienti Viroon ei olisi järkevää, vaan sähkö olisi järkevämpää käyttää itse. Salomaa huomautti, ettei tällainen ajatus tunnu kovin tasapuoliselta, koska sähköä tuodaan tällä hetkellä paljon Ruotsista Suomeen.
”Turvallisuuspolitiikankin kannalta on kivempi, että balteilla on sähköt päällä kuin, että heillä ei olisi.”
Lähetyksessä pohdittiin myös sitä, pitäisikö maahan rakennettavan tuulivoiman vastapainoksi vaatia säätövoiman rakentamista ja sitä, kenen vastuulla sen kustantaminen on.
Salomaa totesi, että tuulivoiman tuottaja maksaa jo nyt siitä, jos tuotantoennusteet menevät pieleen. Toisaalta tuulivoiman tuottaja kärsii siitä, että sähkön hinta on korkeimmillaan silloin, kun ei tuule ja silloin, kun tuulee, sähkö on halvempaa.
Tuulivoiman tuottaja saa siis sähköstä keskimäärin halvempaa hintaa esimerkiksi tasaisesti sähköä tuottavaan ydinvoimaan verrattuna.
”Kyllä tuulivoimatuottajalla on jo nyt huomattava kannuste pysyä ennusteissaan.”
Näin ollen onkin Salomaan mielestä erikoinen ajatus, että tuulivoiman tuottajat velvoitettaisiin rakentamaan säätövoimaa, koska ne kärsivät jo nyt tuotannon vaihteluista.
Salomaata haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.
”Turvallisuuspolitiikankin kannalta on kivempi, että balteilla on sähköt päällä kuin, että heillä ei olisi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
