Tiedot haukkojen pesäpaikoista jaettiin metsänomistajille Metsään.fi -palvelussa – avoimuuden toivotaan säästävän pesäpaikkoja hakkuissa
Metsänhoitotoimet pesimäaikana häiritsevät pesintää. Usein häiriö on tahatonta ja johtuu siitä, että pesä ei ole ollut tiedossa.Metsissä pesivät haukat ovat jatkuvasti vähentyneet. Niiden pesiä menetetään hakkuissa, jos pesäpaikkaa ei tunneta, tiedottavat Suomen metsäkeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.
Haukanpesien sijainnit ovat olleet metsänomistajien tiedossa huhtikuusta alkaen Metsään.fi-palvelussa Suomen metsäkeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen yhteistyönä.
Tiedon jakamisen toivotaan parantavan haukkojen asemaa ja johtavan pesäpaikkojen säästämiseen.
Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät varttuneissa metsissä.
Metsätaloustoimet ovat niille usein epäedullisia, sillä pesämetsiä hakataan ja metsänhoitotoimet pesimäaikana häiritsevät pesintää. Usein häiriö on tahatonta ja johtuu siitä, että pesä ei ole ollut tiedossa, kerrotaan tiedotteessa.
Luomus ja metsäkeskus halusivat yhdessä ratkaista tiedonpuutteen ongelman. Tähän tartuttiin Luomuksen koordinoimassa metsäpetolintuhankkeessa, joka on osa METSO-monimuotoisuusohjelmaa.
Haukkaparin käytössä on yleensä muutamia pesäpuita, ja sama pesä voi olla käytössä vuosia. Luomus toimitti metsäkeskukseen haukkojen poikasrengastustiedot viiden viime vuoden ajalta, sillä pesinnässä voi olla myös välivuosia. Tällöin haukanpesää saattavat asuttaa myyriä syövät pöllöt.
Haukanpesätietoja on etelärannikolta Kemijärven korkeudelle asti. Metsäkeskus sijoitti haukanpesät Metsään.fi-palvelussa karttatasolle, jonka voi valita näkyviin palvelussa.
Pesätiedon yhteydessä on linkki Luomuksen ja metsäkeskuksen ohjeeseen haukanpesän vapaaehtoisesta huomioinnista metsänhoitotoimissa.
Metsäkeskuksen ja Luomuksen tiedotteessa todetaan, että kokemuksen mukaan metsänomistajat suhtautuvat yleensä myönteisesti haukan pesäpaikan säästämiseen.
Kaikki petolinnut ovat rauhoitettuja. Hiirihaukka ja mehiläishaukka kuuluvat lisäksi uhanalaisten lajien joukkoon, ja kanahaukka luokitellaan silmälläpidettäväksi.
Haukkojen pesätiedot ovat arkaluontoista tietoa, sillä tiedon päätyminen vääriin käsiin voi vaarantaa lajien suojelun. Tästä syystä haukanpesätietojen tarkastelu Metsään.fi-palvelussa edellyttää aineiston käyttöehtojen hyväksymistä.
Käyttöehdot hyväksyttyään metsänomistaja näkee omissa metsissään sijaitsevat haukanpesät.
Metsäalan toimija hyväksyy käyttöehdot niiltä metsätiloilta, joiden tietoihin hänellä on metsänomistajan suostumus. Sen jälkeen toimija näkee kyseisten tilojen haukanpesät.
Pesätietojen tarkastelusta jää kummassakin tapauksessa järjestelmän historiatietoon merkintä.
Rengastajat ovat seuranneet pesiä pitkään, ja tämä toiminta jatkuu entiseen tapaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

