vierasyliö Lähiruokayrittäjät sosiaalista mediaa hyödyntämässä
Sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua elintarvikkeiden tuotantoon ja käyttöön liittyvistä asioista, kuten alkuperästä, jäljitettävyydestä ja turvallisuudesta, mutta sosiaalinen media muodostaa myös tehokkaan verkoston välittää tietoa ja kokemuksia ruuan tuottajista ja myyjistä.
Kuluttajilla ei ole aina tietoa siitä, mitä kaikkea lähialueella tuotetaan tai mistä näitä tuotteita voi ostaa. Sen sijaan internet ja sosiaalinen media, joiden välityksellä sitä tietoa voi tuottaa, ovat tänä päivänä jo lähes jokaisen kuluttajan käytössä.
Sosiaalinen media on nopea, suora ja vuorovaikutteinen kommunikointikanava myös lähiruokayrittäjien ja kuluttajien välillä.
Kysymys kuuluukin, ovatko suomalaiset lähiruokayrittäjät löytäneet tiensä sosiaaliseen mediaan. Kuluttajat siellä jo ovat.
Osaavatko lähiruokayrittäjät jo hyödyntää sosiaalista mediaa, ja miten siihen ylipäätään yrittäjien joukossa suhtaudutaan? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoimassa ja maa- ja metsätalousministeriön lähiruokaohjelman rahoittamassa Lähiruuan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistävät toimenpiteet -hankkeessa keväällä 2013. Myös Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Turun tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat mukana hankkeessa.
Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 30:tä lähiruokayrittäjää Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon alueilta ja siinä selvisi, että ehdottomasti suosituin sosiaalisen median (some) foorumi lähiruokayrittäjien keskuudessa on Facebook. Se onkin suomalaisten eniten hyödyntämä sosiaalisen median foorumi. Sen kautta on tavoitettavissa jo 1,5 miljoonaa suomalaista.
Muiden alustojen, kuten Twitterin, hyödyntäminen on lähiruokayrittäjien keskuudessa vielä lähes olematonta.
Lähiruokayrittäjät voidaan jakaa neljään luokkaan sosiaaliseen mediaan asennoitumisen suhteen.
Osa yrittäjistä on varsin positiivisia ja aktiivisia sosiaalisen median suhteen. He hyödyntävät Facebookia systemaattisesti ja kokevat sen merkityksen suureksi. Usein näissä yrityksissä Facebookilla on suuri rooli yrityksen viestinnässä ja markkinoinnissa.
Aktiivisten lisäksi on tunnistettavissa niin sanottujen peesaajien joukko, jotka suhtautuvat myös Facebookiin positiivisesti ja tunnistavat sen hyödyt. Tämä joukko kuitenkin kokee, ettei ole käytännössä osannut tai ehtinyt vielä Facebookia hyödyntää.
Osaa haastatelluista voidaan kutsua empijöiksi. He ovat epävarmoja sosiaalisen median hyödyistä, mutta mukana, koska se kuuluu ajan henkeen.
Löytyi myös niitä, jotka eivät ole lainkaan mukana, eivätkä aio olla tulevaisuudessakaan. Tutkimukseen haastatelluista yrittäjistä vain muutama kuului tähän joukkoon.
Pääsääntöisesti tutkimuksessa mukana olleet yrittäjät suhtautuivat siis positiivisesti sosiaalisen median käyttöön.
Sosiaalista mediaa hyödynnetään markkinoinnin, tiedottamisen ja vuorovaikutuksen kanavana. Yrityksen liikeidea ja toiminta-ajatus määrittelevät tarkemmin sosiaalisen median tehtävät, roolin ja hyödyllisyyden yrityksille.
Lähiruuan verkkokaupat ja lähiruokaan erikoistuneet myymälät hyödyntävät Facebookia aktiivisesti muun muassa viestittämällä sen kautta myymälään saapuneista tuotteista tai joidenkin tuotteiden loppumisesta. Sen sijaan lähiruuan tuottajat käyvät sivuilla usein keskustelua tuotteista tai niiden myyntipaikoista.
Ravitsemuspalveluyritykset puolestaan julkaisevat Facebook-sivuillaan muun muassa päivän ruokalistan.
Sosiaalisella medialla on hyötyjen lisäksi myös haasteensa. Siellä toimiminen ja siitä hyötyminen edellyttävät käyttäjältään sekä osaamista että aikaa.
Esimerkiksi Facebook-sivusto vaatii säännöllistä päivittämistä: keskustelun aktivointia, kuvia, tarinoita ja videoklippejä. Monet haastatelluista kokivat, etteivät he osaa riittävän hyvin hyödyntää sosiaalista mediaa tai toimia siellä.
On kuitenkin merkillepantavaa, että kenelläkään tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ei ollut varsinaisia huonoja kokemuksia sosiaalisesta mediasta.
Sosiaalisessa mediassa toimiminen oli aiemmin trendikästä, mutta nyt siitä on tullut tavanomainen viestintäkanava. Se on integroitumassa pysyväksi osaksi myös yritysten markkinointi- ja viestintästrategiaa.
Sosiaalisen median, verkkosivujen ja verkkomainosten lisäksi yleistyvät erilaisiin navigointiohjelmiin myytävät mainokset. Näiden hyödyntäminen voi auttaa myös lähiruokayrittäjiä saamaan matkailijan auton renkaat kääntymään tilan pihaan.
Vaikka sosiaalinen media ja digimedia yleensä ovat läsnä myös lähiruokamaailmassa, havaittiin, että niin klassiselle printtimedialle kuin henkilökohtaiselle myyntityölle on edelleen tarvetta. Ihmiset lukevat edelleen ilmoituksia lehdistä, ja henkilökohtainen myyntityö luo ainutlaatuisen luottamussuhteen yrittäjän ja kuluttajan välille.
Oleellista onkin oikea viestintäkanava oikeassa paikassa. Sosiaalisen median kohdalla tulee kuitenkin muistaa, että digitaalista mediaa etusijalla pitävä sukupolvi on vasta kasvamassa lähiruokaa ostavaan ja kuluttavaan ikään. Tämä varmasti kannustaa myös suomalaisia lähiruokayrittäjiä aktivoitumaan sosiaalisen median maailmassa.
LOTTA HEIKKILÄ
ANU REINIKAINEN
Kirjoittajat ovat Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkijoita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
