Muistokynttilä
SANA PYHÄINPÄIVÄKSI
Nähdessään kansajoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nime. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.” (Matt.5:1–12)
Pyhäinpäivänä tulee kuluneeksi kaksi vuotta isäni kuolemasta. Monien muiden tavoin sytytän silloin muistokynttilän.
Pyhäinpäivä on meille suomalaisille ennen kaikkea vainajien muistopäivä, jolloin kokoonnumme kirkkoihin ja hautausmaille sytyttämään kynttilöitä. Sen taustalta löytyy kaksi vanhaa kristillistä pyhäpäivää: kaikkien pyhimysten muistopäivä sekä kaikkien uskossa kuolleiden muistopäivä.
Pyhäinpäivän evankeliumi on kuin pimeydessä loistava kynttilä. Siinä Jeesus on vuorella puhumassa ympärillään olevalle väkijoukolle.
Korkealta näköalapaikaltaan hän kykenee näkemään ympärillään olevat ihmiset kahtena eri seurakuntana: matkalla olevana ja perille päässeenä. Matkalla olevat joutuvat kohtaamaan monenlaisia murheita.
Perille päässeet saavat riemuita. ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset, he perivät maan… Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri.”
Uudessakaan raamatunkäännöksessä ei ole käännetty kreikankielistä sanaa makarios sanalla onnellinen vaan sanalla autuas. Tällä on kenties haluttu korostaa sitä, että autuus ei ole aivan sama asia kuin onnellisuus.
Onnellisuudessa korostuu tämänpuoleinen ulottuvuus. Olemme onnellisia silloin, kun meillä on asiat hyvin ajallisesta näkökulmasta katsottuna.
Autuudessa puolestaan korostuu tuonpuoleinen ulottuvuus. Olemme autuaita silloin, kun meillä on asiat hyvin iankaikkisesta näkökulmasta katsottuna.
Matkalla olevaa ja perille päässyttä seurakuntaa yhdistää Vapahtajamme läsnäolo. Nämä ihmiset ovat jo ajallisuudessa tulleet Vapahtajan luokse. Niinpä he saavat olla Vapahtajan luona myös iankaikkisuudessa. He eivät ole tulleet Vapahtajan luokse pelkästään maallisten murheitten ajamina vaan siksi että he ovat hengellisesti köyhiä, nälkäisiä ja janoisia.
Vapahtaja lupaa, että heidän päälleen tullaan pukemaan taivaalliset juhlavaatteet ja että he saavat syödä ja juoda taivaallisesta juhlapöydästä.
Pyhäinpäivän muistokynttilä ei muistuta meitä ainoastaan poisnukkuneista rakkaistamme vaan myös hänestä, joka on taivaallisen kotimme ovivalo.
Tuota valoa kohti ovat kulkeneet monet sukupolvet ennen meitä. Tuon valon opastuksella mekin pääsemme perille. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Joka minua seuraa, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
