Pakkausmerkintöjen mullistus loppusuoralla
Lihan alkuperästä pitää kertoa ensi vuonna entistä laajemmin elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä.
Valmisruuan ja lihavalmisteiden lihan alkuperän ilmoittaminen on vielä auki. Euroopan komission piti antaa täytäntöönpanosäädös elintarvikkeiden pääainesosan alkuperämerkinnöistä vuosi sitten.
Sitä odotetaan edelleen, kertoo lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Haikonen näkee, että alkuperämerkintöjä on tarpeen kehittää EU-tasolla. ”Hyvä, että asia etenee, vaikkakin verkkaisesti.”
Pääainesosa-asia on lainsäätäjällekin hyvin monimutkainen.
”Raaka-aineiden alkuperämaa vaihtelee saatavuuden, laatuvaatimusten, hinnan ja muiden syiden takia, joten joissain tapauksissa pitäisi olla kymmenen etikettiä valmiina yhdelle tuotteelle, mikä on viranomaistenkin toteama mahdottomuus”, kertoo johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta.
Nyt pääainesosan alkuperää ei tarvitse merkitä. Toimeenpanoasetusta odotellessa yritykset ovat tehneet erilaisia ratkaisuja.
”Jotkut ovat merkinneet pääaineksen alkuperän, jotkut eivät”, Tanhuanpää kertoo.
Lähes kaikkien elintarvikkeiden pakkausmerkinnät muuttuvat lähivuosina.
Uudet pakkaukset tulevat käyttöön viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Kolmen vuoden siirtymäaika loppuu 13. joulukuuta.
Elintarviketietoasetus eli kuluttajainformaatioasetus tuli voimaan 2011. Se koskee koko Euroopan unionia.
Ajatuksena on ollut yhtenäistää pakkausmerkinnät, jotta kuluttaja saa tietoa valintojensa pohjaksi. Lisäksi yhtenäiset merkinnät helpottavat kansainvälistä ruokakauppaa.
Kuluttajan kannalta asetus on merkittävä. Kuluttaja voi saada tiedon lihan alkuperästä ilman soittoa kuluttajapalveluun, sanoo elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.
”Tämä on askel eteenpäin alkuperäasiassa, lähemmäs avoimuutta, parempaa jäljitettävyyttä ja tietoisia valintoja.”
Tärkeää on Marniemen mukaan myös tekstimerkintöjen näkyvyys.
Fontin koko on nyt määritelty ensi kertaa. Poikkeuksen saavat tehdä vain pienimmät karkki- ja purkkarasiat.
”Kaikkein pienimmät piperrykset jäävät pois”, Marniemi sanoo.
Myös esimerkiksi nanomateriaalit pitää jatkossa merkitä pakkauksiin. Kasviöljy-merkintä ei enää riitä, vaan pakkauksessa pitää kertoa, onko kyse palmuöljystä vai rypsiöljystä.
Elintarviketeollisuus tekee nyt viimeisiä valmisteluja. Tanhuanpään mukaan muutoksiin on paneuduttu hyvissä ajoin. Sataprosenttisesti valmista tuskin kuitenkaan on joulukuussa.
”Tämä on ollut iso ponnistus. Toivomme maltillista otetta myös valvojilta”, Tanhuanpää sanoo.
Kaikkien pakkausmerkintöjen muuttaminen maksaa. 100–200 tuotteen yritykselle muutoksen hintalappu voi olla miljoonia euroja, Tanhuanpää kertoo.
MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi miettii, ovatko pienet elintarvikejalostajat tiedostaneet muutoksen.
”Tämä on iso kustannuserä elintarviketeollisuudelle ja pienille elintarvikejalostajille. Meillä on huoli elintarviketeollisuuden kilpailukyvystä. Asetus lisää kustannuksia, mitä se tarkoittaa ruuan hinnalle?”
Tanhuanpään mukaan on hyvä, että EU:ssa on yksi yhteinen asetus pakkausmerkinnöistä.
”Siitä huolimatta tulkinnanvaraiset kohdat jäävät jäsenmaissa ratkaistaviksi, mikä aiheuttaa erilaisia käytäntöjä eri maissa.”
Joissain maissa osoitteeksi esimerkiksi riittää postilokero, joissain vaaditaan käyntiosoite.
Ruuan pakkausmerkintöjä luki kuutisen vuotta tehdyssä selvityksessä vain pieni osa ihmisistä.
”Moni ei ymmärrä, mitä ne tarkoittavat ja mitä hyötyä niistä voisi olla. Ei ymmärretä, mikä on olennaista”, Marniemi kertoo.
Olennainen riippuu ihmisestä: ravintoarvot voivat olla se yhdelle, allergeenit toiselle, alkuperä kolmannelle.
”Nykyään jos tuote on suomalaisista raaka-aineista, se on myyntivaltti, joten tieto on näkyvästi esillä. Jos ei ole, kannattaa herättää epäilys, että alkuperä yritetään häivyttää.”
Marniemen mukaan monilla merkeillä, kuten luomu- ja hyvää Suomesta -merkillä, on oma kannattajakuntansa, joka katsoo niitä, kun ei jaksa lukea pakkausmerkintöjä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
