Salametsästäjät aloittavat karjavarkaina Namibiassa – ilmiön kitkeminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Namibian pensaikoihin on helppo kätkeytyä. Kuva: Kaijaleena Runsten

Namibia on kuuluisa karusta ja kauniista luonnostaan ja villieläinten suuresta kirjosta.

Luonnonrikkaus on kuitenkin houkutellut apajille myös salametsästäjät.

Salametsästys tuhoaa luonnon monimuotoisuutta. Se haittaa myös tärkeitä laillisia elinkeinoja, ennen muuta matkailua ja maataloutta ja kaventaa näin tuhansien namibialaisten leipää.

Salametsästyksen taustalla ovat monia Afrikan maita riivaavat köyhyys ja työttömyys.

Kansainvälisissä uutisissa esiin nousee useimmiten suurten villieläinten, kuten sarvikuonojen ja norsujen, salametsästys.

Lähes jokainen salametsästäjä on kuitenkin aloittanut uransa helpommasta saaliista: vuohista, lampaista ja nautakarjasta.

Salametsästäjät teurastavat saaliinsa saman tien ja kuivattavat lihan auringossa. Siten se on helppo kuljettaa myytäväksi. Hintakin on elävää tai tuoretta ruhoa korkeampi.

Norsunluuta ja muita arvokkaita villieläintuotteita välittävät kansainväliset laittoman kaupan verkostot.

Monia suojelualueita ja niiden matkailua hallinnoivat yksityiset yritykset yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Myös suojelualueen vartiointi ja salametsästäjien kiinni ottaminen voivat olla yksityisen yrityksen tehtäviä.

Salametsästyksen torjunnasta on tullut lähes kansallinen hanke, joka yhdistää eri viranomaistahot, maanviljelijät, matkailuyrittäjät, yhteisöjen suojelualueet, järjestöt ja paikalliset ihmiset.

Yhteistyön tavoite on kitkeä salametsästys juuria myöten niin, että se lakkaisi olemasta houkutteleva vaihtoehto nuorille.

Se edellyttää salametsästäjien kiinniottamista itse teossa, rikosten tutkintaa ja tuomioita. Rikosvälineiden menetystä pidetään erityisen tehokkaana rankaisukeinona.

Namibian talousvaikeuksista johtuva resurssipula hankaloittaa salametsästyksen torjumista. Siitä huolimatta viimeisimmät tilastot näyttävät myönteisiltä.

Tänä vuonna lokakuuhun mennessä on tullut ilmi 27 salametsästettyä pensassarvikuonoa ja 20 norsua, kun viime vuonna koko vuoden vastaavat luvut olivat 60 ja 101.

Kirjoitus perustuu MT:n virka­vapaalla olevan toimittajan Kaijaleena Runstenin englanninkieliseen blogikirjoitukseen osoitteessa https://2sustainsustainability.com/