Jäät ja routa reippaasti tavallista ohuempia – Itä-Suomessa ei kannata lähteä suin päin järvelle autoilemaan

Virallisilla jääteillä on turvallista autoilla. Vesistöjen jäät kestävät moottorikelkan koko Suomessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Helmikuun kireistä pakkasista huolimatta jäätä ja routaa on koko maassa selvästi tavallista vähemmän, koska paksu lumikerros toimii eristeenä.

Helmikuun lopussa vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelivat maan etelä- ja keskiosassa 25–40 senttimetrin ja maan pohjoisosassa 40–60 sentin välillä. Ajankohtaan nähden jäät ovat 5–10 senttiä keskimääräistä ohuempia, Itä-Suomessa jopa 10–20 senttiä tavallista ohuempia.

Suomen ympäristökeskuksen Syken hydrologi Johanna Korhonen kertoo, että virallisilla jääteillä voi huoletta ajaa autolla koko Suomessa.

Sen sijaan umpimähkään järvien jäille hän ei suuntaisi autoilemaan varsinkaan Itä-Suomessa, jossa kantavan teräsjään osuus on pieni. Hän arvelee, että jäille on kertynyt niin paksut lumipeitteet, ettei niille edes pääse helposti autoilemaan.

Moottorikelkalla ja jalkaisin uskaltaa vesistöjen jäille koko Suomessa. Poikkeuksen muodostavat tietysti joet ja vesien virtaavat paikat.

Vesistöjen jäät alkavat hapertua maaliskuussa, kun lämpötila nousee päivisin plussan puolelle ja aurinko paistaa voimakkaasti.

Lumikuormat ovat ajankohtaan nähden suuria Itä-Suomessa sekä Länsi-Lapissa. Syke kehottaa tarkkailemaan suurien hallien kattojen lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa ja huolehtimaan lumen poistosta tarpeen mukaan. Omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta.

Roudan paksuus on maan etelä-, länsi- ja keskiosissa noin 0–15 senttimetriä, joka on 5–15 senttiä tavallista vähemmän. Itäisessä Suomessa routaa on 0–5 senttiä, joka on 10–20 senttiä keskiarvoja vähemmän. Pohjoisessa routaa esiintyy 10–115 senttiä, noin 15–50 senttiä keskiarvoja vähemmän.

Helmikuu oli koko maassa poikkeuksellisen vähäsateinen. Suurimmassa osassa maata satoi alle 20 millimetriä.

Järvien, jokien ja pohjavesien pinnat laskivat koko maassa. Vain avoinna virranneilla jokialueilla, kuten Kymijoella ja Kokemäenjoella, hyydepadot saattoivat nostaa vedenkorkeutta.

Lapissa, länsirannikolla ja Varsinais-Suomessa vesistöt ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Muualla maassa vesistöt ovat pääosin edelleen tavanomaista korkeammalla sateisen syksyn seurauksena.