Haitallisia aineita halutaan suitsia – kuusi kohdetta saa miljoonatukea hule- ja jätevesiensä käsittelyyn - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Haitallisia aineita halutaan suitsia – kuusi kohdetta saa miljoonatukea hule- ja jätevesiensä käsittelyyn

Ympäristöministeriö myönsi haitallisten aineiden vähentämiseen lähes miljoona euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Satoja tuhansia euroja jäi käyttämättä.
Kari Salonen
Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelma kestää vuoteen 2023 asti.

Hallitusohjelmaan kirjattu vesiensuojelun tehostamisohjelma on käynnistänyt rahoituksen kuudelle eri kohteelle. Niissä vähennetään jäteveden puhdistamojen kautta vesistöön päätyviä haitallisia aineita. Tavoitteena on tunnistaa haitta-aineiden päästölähteitä ja etsiä keinoja päästöjen vähentämiseksi.

Lisäksi nyt ryhdytään testaamaan uusia laitteita ja menetelmiä jätevesien puhdistamiseksi ja ravinteiden kierrättämiseksi.

Haitallisia aineita päätyy vesistöihin jätevesipuhdistamoista ja hulevesistä.

”Kaupunkien ja taajamien vesistöt, kuten järvet ja lammet, ovat lähiluontoa parhaimmillaan. Ne edistävät terveyttä ja virkistäytymistä rakennetussa ympäristössä ja niistä kannattaa pitää huolta”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo.

Rahoitusta oli tarjolla 1,33 miljoonaa euroa. Haun painopiste oli viemäröidyt yhdyskuntajätevedet. Hakemuksia toivottiin ja saatiin erityisesti jätevesien laadun parantamiseksi kartoittamalla paikkoja, joissa haitalliset aineet päätyvät viemäriin ja kohdistamalla toimia päästölähteisiin.

Muita kohteita olivat jäteveden käsittely haitallisten aineiden vähentämiseksi ja poistamiseksi sekä lietteen käsittely haitallisten aineiden vähentämiseksi.

Vemo-hankkeessa kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen tapahtuu monitorointia tehostamalla. Hankkeessa kartoitetaan haitallisten aineiden päästölähteitä ja viemäriveden laatua sairaaloiden, teollisten toimintojen ja esimerkiksi pesuloiden kohdealueilla Mikkelin kaupungissa. (Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT: 280 000 euroa)

Vantaanjoen PFAS-hankkessa selvitetään Vantaanjoen vesistön PFAS-yhdisteiden maantieteellinen ja ajallinen esiintyminen ja siinä tapahtuva vaihtelu niin luonnonvesien, pohjaveden, hulevesien, jätevesien kuin kalojen osalta. (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry: 86 936 euroa)

Source Track -hankkeessa kehitetään monikäyttöisiä ja skaalattavia ratkaisuja jätevedenpuhdistamoille tulevan haitta-ainekuormituksen päästölähteiden tunnistamiseen. (Turun ammattikorkeakoulu Oy, Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Vesihuolto Oy: 125 000 euroa)

Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla -hankkeessa tutkitaan uusia haitallisia aineita ja niiden käyttäytymistä suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. (Suomen Vesilaitosyhdistys ry: 154 250 euroa)

Tertiääripuhdistuksen innovaatiot laboratoriosta puhdistamoille -hankkeessa tutkitaan Lappeenrannan-Lahden teknillisellä yliopistolla (LUT yliopisto) syntyneiden innovaatioiden toimivuutta jätevesien puhdistuksen ja ravinteiden talteenoton tehostamiseksi. (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto: 295 335 euroa)

PLÄTS – Plasma lääkejäämien tuhoamiseen sairaalajätevesistä -hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Etelä-Karjalan Keskussairaalan poistoviemärin yhteyteen sopiva, LUT-yliopistolla kehitettyyn plasmatekniikkaan perustuva laitteisto, jolla sairaalan jätevedestä poistetaan lääkejäämiä ennen vesien päätymistä viemäriverkkoon. (Flowrox Oy: 45 860 euroa)

Viisivuotisen (2019–2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja.

Samalla vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Kaupunkivesiin liittyviä hankkeita hallinnoi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lue lisää

Päijänteen ainutlaatuisia maisemia ei saa pilata tuulivoimaloilla

Valtio ruokkii karjansa toisten mailla

Kaavoituksesta yhteiskunnan muutosajuri

Uudet luonnonsuojelualueet kaventavat metsästysmahdollisuuksia – "Alueilla metsästettäväksi sallittujen riistalajien luettelon pitäisi olla esitettyä laajempi"