Lumen sulaminen on aikaistunut 3–4 päivää per vuosikymmen – pohjoisessa kamppaillaan yhä useammin kevättulvien kanssa - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Lumen sulaminen on aikaistunut 3–4 päivää per vuosikymmen – pohjoisessa kamppaillaan yhä useammin kevättulvien kanssa

Lumipeitteen kutistuminen sekä kiihdyttää että paikoin hillitsee ilmastonmuutosta.
Pekka Fali
Kiiminkijokeen muodostuneet jääpadot nostattavat veden pinnan tulvakorkeuteen huhtikuussa 2016.

Lumen massa ei ole juurikaan vähentynyt 40 vuoden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen sijaan lumipeitteen laajuus on pienentynyt merkittävästi etenkin loppukeväästä.

Eteläisen Suomen ja itämeren alueella lumen määrä on vähentynyt noin 4 prosenttia per vuosikymmen. Lumen sulaminen on aikaistunut noin 3–4 päivää per vuosikymmen.

Pohjoisen pallonpuoliskon lumimäärän pitkällä seurantajaksolla, vuosina 1980–2018, on määrittänyt ensimmäisenä maailmassa Ilmatieteen laitos. Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä keskiviikkona.

Tutkimuksesta selviää, että lumen massa on pysynyt 40 vuodessa Euraasiassa samana, mutta pienentynyt Pohjois-Amerikassa. Sen sijaan lumipeitteen laajuus on pienentynyt merkittävästi koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

”Tulokset osoittavat, että sateiden määrä on kasvanut pohjoisilla alueilla”, artikkelin pääkirjoittaja, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen kertoo.

Suomessa talviset sateet tulevat pohjoisessa lumena ja etelässä vetenä. Pohjoisessa tilanne pahentaa kevättulvia.

Kuluvana talvena lumipeite on ollut merkittävästi keskimääräistä suppeampi varsinkin Euroopassa. Lumiraja on kulkenut satoja, paikoin jopa tuhansia, kilometrejä normaalia pohjoisempana.

Toisaalta Euroopan ja Euraasian pohjoisimmissa osissa lunta on ollut merkittävästi keskimääräistä enemmän.

Lumipeitteen kutistuminen sekä kiihdyttää että hillitsee ilmastonmuutosta. Kutistunut lumipeite heijastaa säteilyä takaisin avaruuteen entistä heikommin, jolloin säteilyä imeytyy maaperään lämmittäen sitä.

Toisaalta lumen sulaminen on aikaistanut kasvien yhteyttämisen alkamista, joten hiilensidonta on lisääntynyt keväisin 4–7 prosenttia per vuosikymmen.

Lumen määrän muutoksia seurataan satelliiteilla ja mittaamalla maanpinnalta.

Aiemmin arviot lumen määrästä vaihtelivat niin paljon, ettei luotettavaa kokonaiskuvaa saatu. Nyt Ilmatieteen laitoksen tutkijat kehittivät menetelmän, joilla eri havaintojen virhemarginaaleja saatiin pienennettyä.

”Aiempi huomattavan suuri 33 prosentin epävarmuus lumen määrässä on pienentynyt 7,4 prosenttiin”, Pulliainen sanoo.

Mittaustietojen avulla voidaan tarkentaa arvioita hiilidioksidin ja metaanin kierrosta, vesivaroista sekä ennustaa säätä ja tulvariskiä entistä paremmin.

Tarkentunut historiallinen aikasarja parantaa myös ilmastomallien luotettavuutta.

Lue lisää

Kasvukausi otti takapakkia Pihtiputaalla, kun pellot saivat lumipeitteen

Meteorologi etelän toukokuisesta lumisateesta: "Ei tämä ennenkuulumatonta ole"

Läntiseen ja eteläiseen Suomeen satanut senttikaupalla lunta

Lumisade tekee ajokelistä huonon suuressa osassa maata