Maankäytön ja liikenteen päästöt vähenevät hitaasti – metsien hiilinielu vahvistui, mutta maatalouden päästöt junnaavat - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Maankäytön ja liikenteen päästöt vähenevät hitaasti – metsien hiilinielu vahvistui, mutta maatalouden päästöt junnaavat

Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen vaatii lisäponnisteluja. Liikenteen päästöt eivät vähene toivotulla tahdilla.
Jaana Kankaanpää
Ajetut kilometrit ovat vähentyneet jonkin verran kaupunkiseuduilla, mutta maanteillä ja raskaassa liikenteessä ne ovat lisääntyneet.

Valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että vuosille 2020 ja 2030 asetetut päästövähennystavoitteet saavutetaan.

Sen sijaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä edellyttää nykyisten ilmastotoimien tehostamista ja uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan tärkeitä ratkaisun paikkoja ovat energiaverotuksen uudistaminen syksyn budjettiriihessä sekä hallituksen puoliväliriihi, jossa tarkastellaan ilmastotoimien riittävyyttä.

"Riittävät päästövähennystoimet on löydettävä, kun ilmasto- ja energiastrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään ja laaditaan uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma”, Mikkonen sanoo.

Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 prosenttia vuoteen 2020 ja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Viime vuonna Suomen päästöt vähenivät päästökaupan piirissä hyvää tahtia, mutta sen ulkopuolella hitaasti. Ennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät noin kuusi prosenttia edellisestä vuodesta.

Päästökauppasektorilla päästöt vähenivät 11 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolella kaksi prosenttia. Päästövähennykset ylittivät EU:n asettaman päästökiintiön.

Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Päästökaupan ulkopuolella ovat esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt.

Päästökaupan ulkopuolisen kokonaisuuden kannalta liikenteen päästökehitys on ratkaisevaa.

Liikenteen päästöt kääntyivät laskuun edellisvuodesta, mutta vähentyminen ei ole niin ripeää kuin on toivottu.

Liikenteen päästöjen määrään vaikuttaa kolme asiaa: ajetut kilometrit, liikennevälineiden energiatehokkuus ja käytetyt polttoaineet.

Ajetut kilometrit ovat vähentyneet jonkin verran kaupunkiseuduilla, mutta maanteillä ja raskaassa liikenteessä ne ovat lisääntyneet. Sähköautojen määrä on kasvanut Suomessa suhteellisen ripeästi. Niitä on todennäköisesti vuonna 2030 huomattavasti enemmän kuin tavoitellut 250 000.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain mukaan biopolttoaineiden osuus nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Maankäyttösektorin nettonielu eli ilmakehästä sidotun hiilidioksidin määrä vahvistui 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maankäytön päästöt ja nielut vaihtelevat merkittävästi vuosittain.

Maataloudesta aiheutuvat päästöt pysyivät tasaisina myös viime vuonna. Vuoteen 2030 mennessä maatalouden päästöjen pitäisi kääntyä hienoiseen laskuun, jos keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmat toteutuvat suunnitellusti.

Rakennusten lämmityksen ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet suhteellisesti eniten vuodesta 2005.

Lämmityksen päästövähennykset on saatu vähentämällä öljylämmitystä ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä.

Jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 ainakin 35 prosenttia. Suuri syy on se, ettei yhdyskuntajätettä enää kärrätä kaatopaikoille.

Ilmastotyö on monessa kunnassa päässyt hyvään vauhtiin. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, eivätkä kuntien päästöt kokonaisuudessaan ole vähentyneet merkittävästi.

Kotitalouksien hiilijalanjälki on jälleen kasvussa. Suomen ympäristökeskuksen Syken selvityksen mukaan Suomen kulutusperäiset päästöt ovat lisääntyneet 12 prosenttia vuosina 2000–2016. Kehityksen taustalla on erityisesti kulutusmenojen kasvu.

Ilmastopolitiikassa on asetettu tavoitteeksi, että kansalaiset puolittaisivat oman hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastovuosikertomuksen mukaan ilmaston lämpenemisestä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöistä koituvat taloudelliset menetykset ovat lisääntyneet. Kasvavat tauti- ja tuholaisriskit sekä haitallisten vieraslajien leviäminen uhkaavat ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä.

Lue lisää

EU:n päästövähennystavoite kiristyy – komission puheenjohtajan suurpuhe nosti esiin puurakentamisen ja hiilinielut

Laaja pettymys hallituksen ehdotuksiin liikenteen päästöjen vähentämiseksi työsuhde-eduilla – sähköautoille ehdotettu veroetu alentaisi päästöjä alle 0,01 prosenttia

Ministeriryhmä hyväksyi kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle

Biokaasulla energiarahat ja työpaikat Suomeen