Ympäristö

Missä myyrä, siellä sopuli – tänä vuonna Lappiin odotettiin runsasta myyrävuotta, mutta toisin kävi

Sopuleita ilmaantuu paljon runsaina myyrävuosina, kertoo tutkija, joka muistaa myös sopuleiden supervuoden 1970.
Eija Mansikkamäki
Sopuleita voi nähdä tänä vuonna patikointi- ja pyöräilypoluilla Saariselällä.

Lapissa Saariselällä lomaileva läskipyöräilijä törmää tunturissa yllättävään näkyyn: pyöräuralla makaa litistynyt sopuli. Ja pian toinen. Varvikossa vilistää yksi eläväkin.

Onko nyt siis taas runsas sopulivuosi?

Ei erikoinen, vastaa metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen Lukesta.

Poikkeuksellinen tämä vuosi kyllä on.

"Olen tutkinut myyriä ja sopuleita Lapsissa 51 vuotta, enkä ole tällaista tilannetta nähnyt."

"Tällainen tilanne" tarkoittaa, että myyriä oli vielä viime syksynä runsain mitoin pohjoisessa Ylä-Lapissa, Käsivarren Lapin Kilpisjärvellä ja Utsjoella.

"Koko Metsä-Lapissa eli alueella havumetsärajaan asti oli hyvä myyränousu ja sinne odotettiin laajaa myyrähuippua tälle kesälle. Mutta sitten kävi niin, että Etelä- ja Keski-Lappi romahtivat lopputalven aikana. Ylä-Lappikin romahti, mutta niin pitikin, koska siellä huippu oli viime vuonna."

Myyriä jäi vain vyöhykkeelle, joka ulottuu Muoniosta ja Palojoensuusta itään Saariselälle.

Sopulit liittyvät myyriin siten, että sopulikanta runsastuu myyrähuipun aikana. Kaikkien myyrähuippujen aikana sopuleita ei kuitenkaan ole. Saariselän poluilla on sopuliesiintymiä, koska alue osuus myyräiselle vyöhykkeelle.

"Minulle on syntynyt käsitys, että sopulit tarvitsevat myyrämäisen sateenvarjon runsastuakseen. Mutta jos on nähnyt kunnon sopulivuosia, tämä vuosi ei ole mitään ihmeellistä, vaikka mukavaa sinänsä. Miesmuisti oli ennen viisi vuotta, nyt se on kaksi."

Esimerkiksi vuonna 2011 sopuleita vilisi valtoimenaan.

"Puhumattakaan vuodesta 1970, joka oli sataan vuoteen hurjin sopuliesiintymä. Syyskuussa 1970 sopulit juoksivat Rovaniemen kaduilla", Henttonen muistelee.

Yleisesti ajatellaan, että hyvä lumivuosi auttaa myyrien ja sopulien pesinnässä.

"Nyt lunta olikin pirusti, mutta luultavasti se on ollut esimerkiksi sateen vuoksi niin märkää ja raskasta ja jäistä, että myyrien määrä Etelä- ja Keski-Lapissa romahti ennen aikojaan."

Henttosen mukaan sopulien ja myyrien elinikä on tavallisesti keskimäärin muutamia kuukausia ja ne pärjäävät yleensä enintään yhden talven yli.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Väitös: Myyrät, sopulit ja porot kuluttavat tunturien kasvillisuutta myös muutoin kuin syömällä

Yle: Suomessa tehty ensimmäinen vahvistettu sakaalihavainto

Naapurimaista on löytynyt hullun lehmän taudin kaltaista hirvieläinten näivetystautia – "Jos se tulisi Suomeen poronhoitoalueelle, hässäkkä olisi kauhea"

Kevät on hyvää aikaa pölyisten ulkorakennusten siivoukseen – myyräkuumeen riski pienimmillään