Ympäristö

Rahkasammalesta ja turpeesta tehdyt eristeet kiinnostavat hirsirakentajia – ympäristövaikutukset toistaiseksi suuremmat kuin kutterilla ja selluvillalla

Luonnonmateriaalit soveltuvat eristämiseen hyvin. Käytön suurimmat esteet ovat vähäinen tietoisuus ja vaikeahko saatavuus.
Saara Lavi
Hirsirakennuksia veistävät yrittäjät suhtautuivat kyselyn mukaan luonnonmateriaaleihin myönteisesti. Kaikki vastanneet olivat valmiita käyttämään luonnonmateriaaleja ja suosittelemaan niitä niiden ekologisuuden ja alhaisen hiilijalanjäljen ansiosta. Arkistokuva.

Rahkasammalesta ja turpeesta valmistetut eristetuotteet sopivat selluvillan ja kutterinlastun ohella hyvin rakentamiseen ja kiinnostavat varsinkin hirsirakentajia.

Niiden ympäristövaikutukset ovat selvästi selluvillaa ja kutterinlastua suuremmat, mutta prosessia kehittämällä niitä on mahdollista pienentää, ilmenee Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeen tutkimustuloksista.

Rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeessa.

Hankkeessa tutkittiin irtomateriaaleina kutterilastua, selluvillaa, rahkasammalta ja turvetta sekä levytuotteina kahta Vapon koetuotannossa valmistettua tuotetta, joista toinen oli puhdasta turvetta ja toinen turpeen ja rahkasammalen sekoitetta.

"Eristävyydeltään parhaat materiaalit olivat rahkasammal, selluvilla ja turve-rahkasammallevy, mutta kaikki materiaalit osoittautuivat mittauksissa eristävyysominaisuuksiltaan käyttökelpoisiksi", kertoo Luken tutkija Marja Jallinoja.

Kutterinlastu ja selluvilla ovat jo markkinoilla vakiintuneita eristemateriaaleja. Turvetta ja rahkasammalta on Suomessa irtomateriaalina käytetty eristeinä perinteisessä puurakentamisessa, mutta niistä ei valmisteta kaupallisia tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoitteesta valmistetut levyeristeet ovat täysin uusia, vasta kehitysvaiheessa olevia tuotteita.

Kaikilla luonnonmateriaaleilla – rahkasammal, turvesekoite ja kutterinlastu – on tutkimuksen mukaan omia vahvuuksiaan ja ne soveltuisivat eristekäyttöön hyvin.

Etulyöntiasemassa on kutterinlastueriste. Kutterinlastusta valmistettuja lämpöeristetuotteita on jo markkinoilla, ja sahateollisuuden aitona sivuvirtana sillä on monia myönteisiä myyntiargumentteja. Lämpöeristämisessä kutterinlastulla on lisäksi pitkä perinne.

Kokemuksia näiden materiaalien käytöstä kysyttiin erityisesti hirsirakennuksia käsin veistäviltä, Suomen hirsitaito ry:n jäsenyrityksiltä.

Yrittäjät suhtautuivat luonnonmateriaaleihin myönteisesti. Kaikki vastanneet olivat valmiita käyttämään luonnonmateriaaleja ja suosittelemaan niitä niiden ekologisuuden ja alhaisen hiilijalanjäljen ansiosta. Suurimmiksi esteiksi luonnonmateriaalien yleistymiselle mainittiin vähäinen tietoisuus, toistaiseksi vaikeahko saatavuus ja uskottavan tutkimustiedon vähyys ostopäätöstä tehtäessä.

"Itsekin olin yllättynyt uusien materiaalien kilpailukyvystä suhteessa nyt vallalla oleviin eristeisiin – niin teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuin muilta ostopäätökseen vaikuttavilta tekijöiltään", toteaa hankkeen liiketoimintamahdollisuuksia Oamk:ssa tutkinut Petri Luukkonen tiedotteessa.

Eristeiden ympäristövaikutukset laskettiin Lukessa elinkaarimenetelmää käyttäen raaka-aineen hankinnasta tehtaan portille.

Selvästi pienin hiilijalanjälki ja primäärienergiankulutus oli selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien raaka-aine on kuivaa, ja prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa.

Raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista ja kutterinlastu on höylätyn sahatavaran valmistuksen sivutuote.

Suurimmat ympäristövaikutukset olivat levyeristeillä, joiden valmistus vie paljon energiaa.

Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat huomattavasti pienemmät kuin levytuotteilla, mutta moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Jälkimmäisten tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävä osa muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella.

Lue lisää

Tutkijat vertailivat uusia rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita perinteiseen selluvillaan ja kutterinlastuun: Hiilijalanjäljen ero pahimmillaan yli 30-kertainen

Rahkasammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja mahdolliset lupakäytännöt selvitetään

Ely-keskus laatii rahkasammalen korjuuseen säännöt – hankkeessa selvitetään, vaaditaanko muutoksia lakiin

Honkarakenteen yt-neuvottelut päätökseen – hirsitalovalmistaja irtisanoo 11 työntekijää