Ympäristö

"Jos riskit halutaan välttää kokonaan, niin saari pitäisi jättää rakentamatta” – tekosaaret haittaavat luonnon kiertoa, ja siksi niitä myös vastustetaan

Espoossa Itämereen suunnitellun tekosaaren pelätään heikentävän vesialueen tilaa ja eliöstöä. Tampereella Näsijärven saarisuunnitelmaa pidetään uhkava pohjaveden määrälle ja laadulle.
Kari Salonen
Etelä-Espoossa sijaitseva Suomenoja on tärkeää lintujen pesimäaluetta. Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan mukaan alueen rakentaminen uhkaa luontoarvoja radikaalilla tavalla.

Tekosaarten rakentamisessa taloudelliset edut, asuntojen tarve ja ympäristön hyvinvointi voivat joutua helposti törmäyskurssille. Sekä Tampereen että Espoon tekosaariprojekteissa rakentamisen on nähty uhkaavan luonnon hyvinvointia.

Espoossa yhdeksi mahdolliseksi rakennuspaikaksi on hahmoteltu luotoa, jolla linnut pesivät. Ratkaisu helpottaisi urakkaa, mutta pakottaisi linnut etsimään pesäpaikkaa jostain muualta. Lintujen lisäksi rakentaminen vaikuttaisi myös ympäröiviin vesialueisiin. Kalojen kutupaikat voivat kärsiä ja erilaisten vesieliöiden elinympäristö vaarantua.

Espoon ympäristöyhdistyksen (Espyy) puheenjohtaja Anni Simola kertoo yhdistyksen vastustavan tekosaaren rakentamista. Hänen mielestään saaren rakentaminen saaristoon tuntuu verorahojen kummalliselta käytöltä.

”Hankkeeseen liittyy paljon ongelmia. Suomenojalla on tärkeitä luontoarvoja, mutta jos alue rakennetaan täyteen, niin esimerkiksi lintualueet ovat radikaalisti vaarassa. Etelä-Espoo on luontonsa puolesta ainutlaatuista aluetta.”

Hänen mukaansa ruoppaamalla ja täyttämällä rakennettava saari voi aiheuttaa meriveden tilan häiriintymistä useammaksi vuodeksi. Rakentaminen uhkaa hänen mukaansa myös ruoppausmassojen läjitysalueilla sijaitsevia alliluotoja, joilla levähtää vuosittain tuhansia lintuja.

Itämeren terveydestä on kannettu huolta Euroopan unionia myöten. Simola sanoo, että meriveden likaantuminen on luultavasti myös yksi asioista, johon Espyy tulee tarttumaan saarta koskevissa kannanotoissa.

”Kun kaava on nähtävillä, teemme niistä mielipiteet ja lausunnot. Yleensä olemme menneet valitusten kanssa tarvittaessa hallinto-oikeuteen asti”, Simola kertoo”, Simola kertoo.

Myös Tampereella tekosaaren vaikutus veden laatuun ja luonnon kiertoon herättävät kysymyksiä.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valitti Vaasan hallinto-oikeuteen Hiedanrannan saaren vesiluvasta. Yhdistys on huolissaan muun muassa siitä, miten saari vaikuttaisi veden virtaukseen alueella.

Kaupungin alkuperäinen suunnitelma oli täyttää alue rantaa myöten. Tämä kiellettiin, sillä rannan täytön nähtiin haittaavan Pispalan-Epilänharjun pohjavesialueen pohjaveden muodostumista. Vesiluvasta tehdyn valituksen mukaan myös saari voi aiheuttaa pohjavesihaittoja, sillä saaren ja mantereen välisen kanavan vesi ei pääse vaihtumaan kylliksi.

Vaasan hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen. Nyt valituslupaa on haettu Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen sihteerin Jari-Pekka Tammisen mukaan KHO:n valitukseen on tulossa mukaan tietoja, jotka puuttuivat hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta.

”Valituksen ytimessä on sama ongelma eli veden vaihtuvuus saaren ja mantereen välisessä kanavassa. Meillä on uusia todisteita, joiden mukaan veden virtaamasta tehdyt mallinnukset perustuvat virheellisille tuulihavainnoille.”

Tamminen kertoo, että havainnot tehtiin elokuussa 2015. Näsijärvellä sijaitsevan Siilinkarin majakan mittauspiste ei ollut tuolloin käytössä. Mittaukset ovat hänen mukaansa tämän johdosta virheellisiä.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen huolena ovat mahdolliset vaikutukset pohjaveteen.

”Rakentaminen saattaa vaikuttaa ihmisten juomaveden saantiin, jos pohjaveden antoisuus ei enää riitä. Saari voi vaikuttaa myös Tahmelan lähteeseen ja veden tihkupintoihin. Lähteellä elää uhanalaisia hyönteisiä eli luonnon monimuotoisuus voi vaarantua.”

Tamminen huomauttaa, että myös pohjaveden laatu voi kärsiä.

”Huomattavasti pienemmällä täytöllä myös riskit ovat paljon pienemmät. Jos riskit halutaan välttää kokonaan, niin saari pitäisi jättää rakentamatta”, Tamminen sanoo.

Lue myös:

Miksi harvaanasuttuun Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi kalliita ja epäekologisia tekosaaria?

Tekosaaret ovat muinainen keksintö – atsteekit rakensivat pääkaupunkinsa järven päälle jo lähes 700 vuotta sitten

Lue lisää

Veneilyn suosio on kasvanut koronan myötä merkittävästi – venekaupassa kysyntä jopa ylittää tarjonnan

Yhä useampi nuori haaveilee omakotitalosta – "Kaupunkiluonto ei enää riitä alle 25-vuotiaille"

Energiateollisuus kritisoi luonnonsuojelulain valmistelua: "Ympäristöministeriön esitys on riittämätön tehokkaan, toimivan ja ennakoitavan lainsäädännön perusteeksi"

Aarre: Lillukan kansanomaiset nimet kuten kissanlillukka ja ämmänlitukka ovat suotta vähätteleviä – Lillukka on hyvänmakuinen marja