Ympäristö

Makaronilaatikko ja käyttökelpoiset vaatteet eksyvät yhä sekajätepussiin Keski-Suomessa – "On todella vaikea ymmärtää, miten roskapussissa voi olla niin paljon sinne kuulumatonta"

Haja-asutusalueella biojätettä lajitellaan erikseen hieman tehokkaammin kuin taajamissa.
Jarkko Sirkiä
Moni suomalainen heittää yhä biojätteitä sekajätteen joukkoon. Sekajätteestä jopa 30 prosenttia voi olla biojätettä ja pehmopaperia.

Biojätteen osuus sekajätteessä ei ole juuri vähentynyt Keski-Suomen taajamissa vuodesta 2015, vaan joukossa on yhä noin 25 prosenttia biojätettä. Sen sijaan haja-asutusalueilla lajittelu on hieman tehostunut. Biojätteen osuus sekajätteessä on vähentynyt noin 24 prosentista 21 prosenttiin. Kenties kompostointi kiinteistöillä on lisääntynyt.

Myös paperin osuus sekajätteessä on pysynyt taajamissa suunnilleen samana kuin vuonna 2015. Haja-asutusalueella paperin osuus sekajätteestä on vähentynyt noin 7 prosentista 5 prosenttiin.

Kotitalouksien sekajätteen koostumusta tutkittiin Keski-Suomessa touko-kesäkuun aikana kahdessa taajamassa ja kahdella haja-asutusalueella. Aiemmat tutkimukset ovat vuosilta 2015 ja 2017.

Kymmenesosa sekajätteestä oli kartonkia ja pahvia, mikä yllätti lajittelijat. Kartongin kierrätys ei siten ole tehostunut vuodesta 2015.

”On todella vaikea ymmärtää, miten jossain roskapussissa voi olla niin paljon sinne kuulumatonta, aina maitopurkeista ja säilyketölkeistä makaronilaatikkoon. On vaikea uskoa, että kyse olisi puhtaasti vain tietämättömyydestä tai osaamattomuudesta, pohtii jätteiden lajitteluun osallistunut agronomiopiskelija Elina Puranen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Muovipakkausjätteen lajittelu ei ole oleellisesti tehostunut vuodesta 2017. Taajamista kerätyissä sekajätteissä oli muovipakkauksia 16 prosenttia ja haja-asutusalueella 19 prosenttia. Kaupungeissa muovinkeräyspöntöt sijaitsevat usein lähempänä kuin maaseudulla.

Liki kymmenes sekajätteestä oli tekstiiliä ja jalkineita.

”Kovasti hämmästyttänyt asia oli se, miten täysin käyttökelpoisilta vaikuttavia materiaaleja, kuten tekstiilejä ja astioita, on heitetty sekajätteen joukkoon. Tällaiset materiaalit kannattaisi ehdottomasti laittaa esimerkiksi kierrätykseen” Puranen toteaa.

Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen vetämää, kiertotalouteen pureutuvaa Circwaste-hankekokonaisuutta.

Lue myös:

Sekajätteen joukossa yhä jopa 30 prosenttia biojätettä – pilaa jätteen lajittelun ja palaa huonosti

Lue lisää

Sekajätteen joukossa yhä jopa 30 prosenttia biojätettä – pilaa jätteen lajittelun ja palaa huonosti

Pienet jäteyritykset pelkäävät, että jätelain uudistus vie heiltä leivän – "Pakkokilpailutus tarjoaa valmista kakkua halpisyhtiöille, jotka saalistavat kuntaurakoita"

Jätelain uudistus on uhka yrityksille ja kiertotaloudelle

Kotitalouksien tuottama jäte on lisääntynyt koronaviruksen aikana – eniten kasvanut kartongin ja muovin määrä