
Jäällä liikkuminen vaatii varovaisuutta – tiesitkö, kuinka paksu jään pitää olla?
Kireistä pakkasista huolimatta jää ei vielä koko Suomessa ole niin vahvaa, että sillä kannattaisi liikkua ilman huolen häivää.Paksuin jääkansi peitti vuodenvaihteen tienoilla Kilpisjärveä, jään paksuus oli 50 senttimetriä. Lähes saman verran eli 47 senttiä jäätä oli Ounasjärven päällä. Tiedot selviävät vesi.fi-verkkosivuston jäänpaksuuden mittaustuloksista.
Eteläisessä Suomessa esimerkiksi Pyhäjärvessä Säkylässä sekä Palovedessä Ruovedellä ei ollut jäätä mittausten mukaan lainkaan viime vuoden päättyessä.
Merellä uutta jäätä syntyy pakkasten myötä nopeasti. Ilmatieteen laitos kertoi maanantaina 5. tammikuuta, että esimerkiksi Perämeren pohjoisosassa on 10–30 senttiä paksua kiintojäätä ja ohutta tasaista jäätä.
Tuulella syntyy hauraampaa jäätä kuin tyynellä.
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötilan laskee alle nollan, kerrotaan vesi.fi-verkkosivustolla. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat, viimeisenä ulapat ja virtaavat vedet. Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti. Kun ilman keskilämpötila on -10 astetta, voi vuorokaudessa syntyä parin sentin vahvuinen jää.
Tuulella syntyy hauraampaa jäätä kuin tyynellä, ja merijää on hauraampaa kuin makean veden jää. Lumipeite hidastaa jään paksuuskasvua, sillä se toimii eristeenä ilman ja jään välissä.
Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan, muistutetaan vesi.fi-verkkosivustolla. Teräsjää on kirkasta, läpikuultavaa ja tasaista erotuksena kohvajäästä, joka on vaaleaa ja huokoista. Kohvajään kantavuus on noin puolet teräsjään kantokyvystä.
Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä pitää olla koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Tuhat kiloa painava henkilöauto vaatii alleen15–20-senttiä teräsjäätä.
Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi, vesi.fi-sivustolla kerrotaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






