Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Muistatko nämä ruokaskandaalit? Suomi-pesua, saksalaisia lihapullia ja kanaa, joka ei ole mistään kotoisin

Politiikka 22.03.2017

Ruuan alkuperään liittyvät riskit nousivat esiin pilaantuneen brasilialaislihan yhteydessä.


Ville-Petteri Määttä
Pikaruokaketju Subway ei suostu paljastamaan, mistä sen käyttämä liha tulee.

Viime aikoina on puhuttu paljon brasilialaisen lihan laadusta. Perjantaina paljastui, että Brasiliasta Eurooppaan, Kiinaan ja Lähi-itään vietävien lihatuotteiden asiakirjoja on väärennetty. Lahjotut viranomaiset ovat päästäneet vientiin pilaantunutta lihaa.

EU kielsi kaiken lihan tuonnin 21 lihaskandaalissa paljastuneelta laitokselta. Ainakin neljällä niistä on hyväksynnät lihan tuontiin Eurooppaan, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Myös muut kuin brasilialainen naudanliha ovat joutuneet epäilyksenalaisiksi. Global Meat News kertoi tammikuussa, että brasilialaisesta hevosenlihasta löytyi Belgiassa lääkeaine naprokseenia.

Kyseenalaisen lihan välttäminen voi olla vaikeaa erityisesti pikaruokaravintoloissa. Alkuperätiedot pitää yleensä kysyä erikseen, mutta esimerkiksi Subway ei edes kerro, minkä maalaista lihaa se käyttää, kuten MT kertoi viime vuonna. Myös lihatuotteiden koostumus on herättänyt kysymyksiä sen jälkeen, kun kanadalaiset tutkijat huomasivat Subwayn "kanan" sisältävän soijaa jopa puolet sen painosta.

Pikaruokakyselyssä paljastui, että jopa kotimaiseksi mielletyt ketjut käyttävät tuontituotteita yllättävän paljon. Kotimainen Hesburger muunsi sinivalkoista, lihan kotimaisuudesta kertovaa merkkiään siirtyessään käyttämään myös tuontilihaa.

Merkin muoto ja värit pysyivät samoina, mutta sillä alettiin viestiä 100 prosenttisesta naudanlihasta 100 prosenttisen kotimaisuuden sijaan. Ketju vakuutti, ettei kyseessä ollut sumutus. MTK:n ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemi laittoi silti yrityksen boikottiin.

MT paljasti myös, että kotimaisiin maitotuotteissa profiloituva Valio tarjosi ammattikeittiöille saksalaisia lihapullia. Raisio puolestaan brändäsi perinteisellä Elovena-tytöllä virolaista rahkaa. Kyseistä virolaista meijeriä epäiltiin veropetoksista.

Myös Raision välipalajäätelöt tehdään Ruotsissa.

Brasiliasta tuodaan erityisesti broileria. Tuontilihaa myyvän Pan Nordic Meatin toimitusjohtaja Gustaf Salmelin vakuuttaa, ettei siinä ole ollut laatuongelmia. Broilerin kasvatuksessa käytetään kuitenkin soijarehua, joka on johtanut metsän hävittämiseen ennätysvauhdilla Brasiliassa Amazonin sademetsässä.

MT selvityksen mukaan kotimaisen broilerin kasvatukseen käytetään huomattavasti vähemmän soijarehua kuin niissä maissa, jossa käytetään ruokinnassa viljan sijaan maissia. Suomalaisen rehuviljan valkuaispitoisuus on poikkeuksellisen korkea, joten sitä ei tarvitse kompensoida soijalla.

"Yli puolet broilerin saamasta valkuaisesta tulee kotimaisesta viljasta. Sillä on todella suuri merkitys", kertoo A-Rehun broilerirehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala.

Suomeen tuotavassa broilerissa on ollut runsaasti muitakin ongelmia. Finnwatch julkaisi vuonna 2015 raportin, jonka mukaan siirtotyöläisten oikeudet eivät toteudu thaimaalaisilla broileritehtailla. Raportin mukaan Suomessa kuluttaja syö thaimaalaista riistobroileria tavallisimmin kahviloissa ja ravintoloissa. S-ryhmä kertoi MT:ssä ryhtyvänsä paljastuksen vuoksi välittömiin toimenpiteisiin.

Australian yleisradioyhtiö ABC uutisoi viime kesänä tapauksesta, jossa myanmarilaisia laittomia siirtotyöläisiä käytettiin törkeästi hyväksi Bangkokin pohjoispuolella sijaitsevassa broilerikasvattamossa. Kasvattamo toimitti broileria Betagro-yhtiölle, jonka kanatuotteita tuodaan myös Suomeen.

Artikkelissa haastateltu Nan Win kertoo, että siitä lähtien kun broilerinpoikaset toimitettiin kasvattamolle, tekivät työntekijät 40 päivää putkeen 19-tuntisia työpäiviä, kunnes broilerit olivat teuraskypsiä. Palkkaa työstä maksettiin noin 230 dollaria kuukaudessa, mikä on selvästi alle Thaimaan minimipalkan.

Kasvatuksen kriittisimpinä hetkinä työntekijät yöpyivät tehtaalla, koska heidän piti valvoa laitoksen ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon melu ja kanoista leviävät luteet tekivät työntekijöiden mukaan nukkumisesta mahdotonta.

Ongelmana tuontibroilerissa ovat myös superbakteerit eli bakteerikannat, jotka ovat vastustuskykyisiä antibiooteille. Esimerkiksi Kiinassa antibiootti saattaa olla lisättynä valmiina rehuun tulehdusten estämiseksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tuontibroilerista tutkitaan rajalla salmonella, jäljitettävyys ja joitakin jäämiä, mutta ei superbakteereita. Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen pitää niitä isona terveysriskinä.

”Jos jatkamme nykyiseen malliin, vuonna 2050 antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tappavat maailmassa enemmän ihmisiä kuin syöpä.”

Britanniassa koettiin hullun lehmän taudin epidemian aikana 1986-1995 erittäin vakava lihakohu. Kyseenalainen alkuperä nousi esiin myös vuonna 2013, kun paljastui, että erityisesti joissain valmisruuissa oli käytetty merkityn naudanlihan lisäksi tai sen sijasta hevosenlihaa.

Britanniassa hevosen syönti on suurempi tabu kuin Suomessa, sillä eläin mielletään lähtökohtaisesti ihmisen kumppaniksi. Myös Lidlin maahantuoma poronliha osoittautui briteille vaikeasti sulavaksi: se yhdistettiin vahvasti joulupukkiin ja Petteri Punakuonoon.

Lue myös:

Evira: Suomessa ei viitteitä vaarallisesta brasilialaisesta lihasta

"Halvalla ei saa hyvää", Brasilian kohu voi nostaa kotimaisen lihan kysyntää

Tutkijat: Kuluttajien valinnat ratkaisevat lihakohun vaikutuksen

Pääkirjoitus: Liian halpa ruoka on usein rikollista

Aiheeseen liittyvät artikkelit