Siirry pääsisältöön Siirry hakuun

Siirry sivupalkkiin Siirry alaosaan

Juuri nyt: Luontoon kakkaaminen jännittää monia – opas antaa vinkit retkeilyvarusteiden hankintaan mutta vinkkaa, miten alkuun pääsee ilman niitä

Uutiset: ”Venäläisten sietokyvyn ylittymisen raja on kaksi sataa grammaa leipää päivässä” – asiantuntija ei usko kansannousuun

MT:n sovellus uudistui Käytät uutta sovellusta - anna palautetta

Vaelluskala

Voimantuotanto Hiitalanjoen Lahnasenkoskella päättyi jo vuonna 2022, jolloin pato purettiin.

Hiitolanjoen Ritakosken vapautuminen viimeistelee vaelluskaloille vapaan reitin Laatokalta aina ylävirran latvavesille asti

MT Metsä|Luonto13.9.

Elokuussa istutetut kalat voivat hyvin Runkausjoessa.

Runkausjoen lohitalkoissa istutetut kalanpoikaset pärjäävät jopa ennakoitua paremmin

MT Metsä|Luonto29.8.

Iijoen ensimmäinen kalatie rakennettiin Kostonjärven säännöstelypadolle vuonna 2012.

Voimalohi Oy keskittää voimiaan jatkossa myös vaelluskalakantojen palauttamiseen

Uutiset|Luonto23.5.

Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin Kemijoen ensimmäinen kalatie.

WWF patistaa tulevaa hallitusta päivittämään vesilakia

MT Metsä|Erä13.4.

Kuvassa Kalasydän Oy:n innovaatio Isohaaran voimalaitoksella.

Lohet nousevat vesivoimalaitoksen padon yli suomalaisen keksinnön avulla Iin Raasakassa

MT Metsä|Erä14.3.

Arkistokuva Hiitolanjoelta, jonne on rakennettu historiallista erämelontareittiä. Saimaan alueen vetovoiman kannalta lohikalakantojen elpyminen tarjoaa suuremmat edut kuin pienvesivoimatuotannon jatkaminen, todetaan kalatalouskeskusten ja kalatalousalueen vetoomuksessa.

Palokin kosket ennallistettava ‒ ”Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon, nyt on Saimaan järvilohen ja -taimenen vuoro”

MT Metsä|Erä7.2.Tilaajalle

Lahnasenkosken vesivoimapato purettiin tänä syksynä ja lokakuussa koskiympäristöä muokattiin kaloille sopivaksi sekä ympäristöä ulkoilijoille.

Kolumni

Ei enää pääroolia Jasper Pääkköselle Hiitolanjoki-uutisoinnissa

MT Metsä|Erä19.11.2022

Ämmäkosken koskikunnostuksen ja ympäristövirtaaman on tarkoitus lisätä merkittävästi koskialueen poikastuotannon alueita sekä suojata virtavesilajiston elinympäristöä huippuvirtaamilta.

Vaelluskaloille ohitusväylä Varkauden Ämmäkosken padon ohi ‒ ”Kyllä koskella on ensi vuonna useamman kalalajin kutukarkelot”

MT Metsä|Erä4.11.2022Tilaajalle

Kudulla kala on haavoittuvaisimmillaan ja aktiivisesta kalastuksenvalvonnasta on suurta hyötyä kalakantojen turvaamisessa.

Lohikalojen syysrauhoitus joessa ja purossa alkaa torstaina

MT Metsä|Erä31.8.2022

Haapakosken smolttien alasvaellusreitti koostuu etualalla näkyvästä ohjausaidasta, padon yhteydessä olevasta suppilorakenteesta ja voimalaitoksen alakanavaan johtavasta smolttiputkesta.

Iijoen Haapakoskella lohikalojen vaelluspoikaset pääsevät voimalaitospadon ohi erityisen alasvaellusväylän kautta ensimmäisenä Suomessa

MT Metsä|Erä23.8.2022

Arvio

Meritaimenen rantakalastuksen haastavuus kiehtoo

MT Metsä|Erä14.8.2022

Suomen vesiin istutetaan tänä kesänä yli 100 000 ankeriasta – suurin osa lähtee vuosien päästä kutemaan Pohjois-Atlantille

Uutiset|Ympäristö23.5.2022

Aurinkolasit eivät ole vain imagokysymys perhokalastuksessa, vaan ne suojaavat myös silmiä. Tuulenpuuska saattaa heittää perhon koukkuineen silmään, sanoo Risto Lytsy Neitikosken äärellä.

Black Leech on suosituin Ruunaalla ‒ perho matkii kaloille mieluisaa ruokaa, mustaa juotikasta

MT Metsä|Erä20.5.2022

Lohipato Tenolla kesällä 2019.

Hupeneva ravinto pienentää Tenon lohta – heikkojen villakuorekantojen aikana lohien koko pienenee

MT Metsä20.3.2022

Merilohen kannan elpymisestä huolimatta Simojoen lohikanta on edelleen uhanalainen. Kuvassa kalanpoikaset odottavat merkkausta seurantatutkimusta varten.

Luonnonsuojeluliitto kiirehtii vesilain päivitystä vaelluskalojen pelastamiseksi – ainakin 50 vanhaa pienvesivoimalaa on vailla kalatalousvelvoitteita

Uutiset5.2.2022

Smolttisydän hyödyntää kalojen alasvaellukseen samaa putkistoa kuin ylösvaelluksen toteuttava hydraulinen Kalasydän-kalatie.

Smolttisydän auttaa vaelluskalanpoikaset alasvaellukselle Taivalkosken voimalaitoksen ohi

MT Metsä26.12.2021

Fortumin tavoitteena on Oulujärven uhanalaisen järvitaimenen luonnonkierron vahvistaminen Leppikosken vesivoimalaitoksen ympäristössä Hyrynsalmen reitillä.

Kalatien ansiosta yli 60-senttiset sukukypsät taimenet ovat päässeet jatkamaan nousuvaellustaan ohi Fortumin Leppikosken vesivoimalaitoksen Paltamossa

MT Metsä1.10.2021

Ankerias (Anguilla anguilla) on luokiteltu uhanalaiseksi kalalajiksi. Parhaiten sen voi päästä näkemään omassa elementissään Kotkan Maretariumissa.

Jos ankerias tarttuu lokakuussa pyydykseen, kannattaa miettiä kahdesti seuraava liike – rauhoitetun ankeriaan pyynti voi tulla kalliiksi

MT Metsä30.9.2021

Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala katselee arkistokuvassa Isohaaran voimalaitosaluetta Keminmaassa. Lohijokitiimiä ja muita toimijoita tarvitaan, kun kaloja siirretään voimalaitoksen ohi kutupaikoilleen Kemijoen vesistöön. Tällä hetkellä lohien siirto on kielletty. Kielto on voimassa elokuun loppuun.

Lohien siirrot kiellettiin: IHN-tartuntavaara syy kieltoon, joka estää kalojen siirtämisen merestä kutupaikoilleen sisävesiin

MT Metsä7.7.2021

Kalasydän-kalatie on suomalainen innovaatio.

Fortum rakentaa Kalasydän-kalatien Leppikosken vesivoimalaitokselle Paltamoon – tekoäly tunnistaa järvitaimenet ja hydrauliikka siirtää ne ylävirtaan

MT Metsä25.3.2021

Laurinvirrasta löytyneistä kutupesistä löytyi mätimunia.

Elvytystoimet tuottaneet kutupesiä Pielisjokeen – "Todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän"

MT Metsä12.3.2021

Kitasampi eli beluga on suurikokoisin sampilaji.

Ympäristöjärjestöt: Kolmasosa maailman makean veden kalalajeista vaarassa hävitä – Suomessa tämä näkyy etenkin vaelluskalojen uhanalaistumisena

MT Metsä23.2.2021

Hanhikoski Evijärvellä on yksi Ähtävänjoen vesistön voimaloista. Hanhikoski on osuudella, joka tunnetaan Välijokena. Välijoki virtaa Lappajärvestä Evijärveen.

Saadaanko vaelluskalat Ähtävänjokeen? Luonnonmukainen kalatie auttaisi raakkuakin

Uutiset20.1.2021

Lohen vaelluspoikaset merkittiin kirurgisesti yksilöllisesti koodatuilla akustisilla lähettimillä.

Iijoen Haapakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä – ohjausaidasta saatu jo hyviä kokemuksia

MT Metsä22.11.2020

Kaikki Suomen vaelluskalat, kuten lohi ja taimen, ovat uhanalaisia, koska puromme ja jokemme ovat täynnä vaelluksen katkaisevia esteitä, kuten tierumpuja tai vanhoja myllypatoja.

Uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy WWF:n ja K-ryhmän kunnostamissa virtavesissä

Uutiset18.10.2020

Lohikalat, kuten kuvan järvilohi, alkavat aktivoitumaan, kun veden lämpötila laskee alle 10 asteeseen.

Kurkista kalakameralla harvinaista näkyä – WWF asensi vedenalaiskameran kuvaamaan äärimmäisen uhanalaisten järvilohien kutupuuhia Hiitolanjoella

MT Metsä5.10.2020

Lohi palaa purkamalla patoja

Uutiset25.9.2020

Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Jari Von Becker, ministeri Jari Leppä, PKS:n toimitusjohtaja Jorma Korhonen ja PKS:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kankkunen julkistivat Louhikosken voimalaitoksen purkupäätöksen perjantaina Nurmeksessa.

Pohjois-Karjalan Sähkö purkaa vesivoimalaitoksen Nurmeksessa – vapaasti virtaavasta Saramojoesta hyötyy erittäin uhanalainen järvitaimen

MT Metsä12.9.2020

Taimen syntyy jokiin ja vaeltaa sieltä suurempiin vesistöihin.

Tutkija: Osa vesivoimalaitoksista on jättänyt oikeuden määräämät kalatiet rakentamatta

Uutiset1.9.2020

Kymijoen koski- ja virta-aueiden rajat on kartoitettu ja merkitty karttaan.

Virtamittarit kartoittavat koski- ja virta-alueiden rajat – kalastuslain määritelmät aiheuttavat runsaasti tulkintaongelmia

MT Metsä15.8.2020

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Markku Vaittinen ja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila ovat tehneet jo vuosia töitä Hiitolanjoen ja järvilohen hyväksi.

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen

MT Metsä5.7.2020

Ja keskellä virtaa joki

MT Metsä4.7.2020

Hiitolanjoen ennallistaminen on ainutlaatuinen hanke Suomen mittakaavassa.

Hiitolanjoen patojen purkaminen alkaa pian: Hyötyjä ja haittoja selvitetään paitsi vaelluskalojen, myös alueen asukkaiden näkökulmasta

Uutiset12.3.2020

Kauhajoella kunnostettiin Paholuoman purotaimenten kutualueita syyskuun lopussa.

Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen on varattu enemmän rahaa kuin koskaan

MT Metsä19.10.2019

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on hyvin tyytyväinen, että pitkä hanke Hiitolanjoella tuottaa nyt tulosta. Kädet kuvaavat oman haukisaaliin kokoa.

Laatokan lohille avautuu väylä Suomeen – ministeri Leppä: "Kalatieasioita viriää nyt lisää viikoittain"

Uutiset24.7.2019

Nousulohien laskennassa käytettävien kaikuluotainten tuottamasta videokuvasta nähdään kalojen määrän lisäksi muun muassa niiden pituus ja uintisuunta.

Tornionjoella lohennousu kiihtyy, tähän mennessä parhaana päivänä seurantapaikan on ohittanut yli 2 400 lohta

MT Metsä27.6.2019

Merimetsojen saaristoluonnolle aiheuttamat tuhot herättävät monissa närää. Nyt merimetsolle laaditaan ja toteutetaan strategia vahinkojen vähentämiseksi. Myös metsästyksen poikkeuslupien saantia luvataan hallitusohjelmassa sujuvoittaa.

Hallitusohjelma metsästysmyönteinen: Merimetson poikkeusluvan saamista helpotetaan, uusien metsästyksen harrastajien lajin pariin tuloa edistetään

MT Metsä5.6.2019

Harjus on yksi kalalajeista, jolle on nyt määritelty korvausarvo. Meressä elävän harjuksen arvo on 800 euroa, sisävesillä leveyspiirin 67 eteläpuolella 300 euroa ja pohjoispuolella 80 euroa.

Uhanalaisten ja taantuneiden kalojen korvausarvot vahvistettiin – suurin arvo äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen järvilohella ja pienin arvo jokiravulla

MT Metsä10.5.2019

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vieraili viime vuoden tammikuussa Kontiolahdella Kuurnan voimalaitoksella. Vierailun aikana hän allekirjoitti 1,2 miljoonan euron tukipäätöksen Saimaan järvilohen kärkihankkeelle. Paikalla oli myös Luken erikoistutkija Jorma Piironen.

Pitkään odotettu esitys uhanalaisten kalojen euromääräisistä arvoista annettiin – Yhden järvilohen hinnaksi määriteltiin 7 510 euroa

MT Metsä20.3.2019

Kalaistutuksilla ei kyetä pysyvästi korvaamaan vaelluskalojen luonnonkiertoa. Kuvassa kaksivuotiaita meritaimenen poikasia.

Vesirakentamisella aiheutettua haittaa ei voida kestävästi hyvittää ilman kalojen luontaista lisääntymistä

MT Metsä28.12.2018Tilaajalle

Kalastuslain muutosesitystä ei annettukaan vielä eduskunnalle. Kuva Tenojoelta parin vuoden takaa. LEHTIKUVA / OTTO PONTO

Kalastuslain muutosten piti edetä eduskuntaan, mutta hallituksessa kokoomus halusi vielä tarkastella asiaa

Uutiset5.12.2018

Kuvituskuva rysästä.

Yle: Lieksassa kiehuu riitaisa soppa järvilohen salakalastuksesta

MT Metsä6.9.2018Tilaajalle

Järvilohelle yritetään luoda mahdollisuus täydelliseen elinkiertoon Pohjois-Karjalassa – rahaa tarvitaan yli 6 miljoonaa euroa

Uutiset21.1.2018Tilaajalle

"Mahdollisuudet pelastaa järvilohi paremmat kuin koskaan ennen"– kutulohien määrä viisinkertaistui Pielisjoessa

MT Metsä7.12.2017Tilaajalle

Kolumni

Kuteminen kuuluu kaikille?

Mielipide1.11.2017

Vaelluskalat nousevat kutemaan Helsingin Vanhankaupunginkosken itähaaran kalaportaiden kautta. Länsihaaran padon historiallisten ja luontoarvojen yhteensovittaminen on vaikeaa, minkä vuoksi padon purkamisesta tai osittaisesta purkamisesta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Sisäänkäynti ratkaisee kalatien toimivuuden – "Sekä nousu- että alasvaelluksen tulee toimia"

Uutiset14.10.2017Tilaajalle

Lieksassa kohennetaan järvilohien ja -taimenien kutu- ja poikasalueita helikopterisorastuksella

Uutiset10.10.2017Tilaajalle

Kolumni

Iijoen kalaportaille on edullinen vaihtoehto

Mielipide24.7.2017

Virtavesien kuohuissa hyppivistä lohikaloista voi ilmoittaa Facebookin Vaelluskala-sivulle lokakuun puoliväliin asti.

Syksyn hienoimpia luonnonnäytelmiä: Bongaa kuohuissa hyppäävä lohikala

MT Metsä1.9.2016Tilaajalle

Kolumni

Hanna Halmeenpää

Kalatalousvelvoitteet jokivesistöissä uudistettava

Mielipide18.5.2016

Siltarummut voivat olla uhka luonnon monimuotoisuudelle. Se kannattaisi ottaa paremmin huomioon rumpuja uusittaessa.

Keskipohjanmaa: Joka kolmas siltarumpu uhkaa luontoa

Uutiset16.5.2016Tilaajalle

Taimenia kalanviljelylaitoksella.

Luke istuttaa yli 400 000 kalanpoikasta

Uutiset2.5.2016Tilaajalle

Keväällä Kymijokeen valmistuu Korkeakosken kalatie, jonka odotetaan nostavan Kymin merkittäväksi lohijoeksi.

Vesistöt voivat hyvin, kun vaelluskalat voivat hyvin

Uutiset1.2.2016

Kalateiden rakentamiseen löytyy tahtoa, muttei rahaa

Uutiset29.12.2014

Merikosken alakalatie

Voimayhtiöt panostavat vaelluskalojen siirtoihin autolla

Uutiset7.10.2014

Uhanalaisten kalojen pyynnin sääntelyä tiukennetaan

Uutiset11.4.2013