Erä

Karhunkaadon läheltä löytyvältä haaskalta on lyhyt tie raastupaan – "Ohjeistus puuttuu, kuinka pitkä suojaetäisyys haaskaan on pidettävä", sanoo asianajaja

Esitutkinta ja usein syytteetkin lähtevät haaskankäyttöepäilyissä siitä, että kyseessä on törkeä metsästysrikos, mitä se ei yleensä ole.
Lari Lievonen
Poikkeusluvilla ja poronhoitoalueen kiintiöillä on kaadettu tänä syksynä 342 karhua. Kuvituskuva. Kuvan karhu on kaadettu laillisesti.

Karhunmetsästäjien ilo onnistuneesta karhunkaadosta saattaa vaihtua käräjäreissuun, jos metsästystä valvova viranomainen löytää maastosta ravintohoukuttimen. Tähän liittyviä esitutkintoja on meneillään useita tänäkin syksynä.

”Ohjeistuksen puuttuessa on veteen piirretty viiva, mikä on luvallista ja mikä luvatonta haaskan käyttöä. Tapaukset jäävät tuomioistuinten harkintaan”, metsästysjuridiikkaan perehtynyt asianajaja Hannu Lukkarila kertoo.

Varsinaiset pyyntitarkoituksessa maastoon viedyt karhun ravintohoukuttimet ovat Lukkarilan mukaan yksittäis­tapauksia ja hyvin harvinaisia.

”Metsästäjät ovat umpirehellistä porukkaa. He pyrkivät noudattamaan lakia ja viranomaisohjeita.”

Maastossa on valmiiksi eläinperäisiä haaskoja, kuten valokuvaus- ja pienpetohaaskoja, hirvieläinten teurasjätteitä tai haudattuja tuotantoeläimiä, joiden määrä on suuri. Pelkästään itärajan lähimaastoissa on satamäärin luvitettuja haaskoja. Myös riistapelto voi olla ravintohoukutin.

”Ongelmana on, ettei riistaviranomainen ole ohjeistanut suojaetäisyyttä, jota lähempänä haaskaa metsästystä ei saa aloittaa. Tämä uhkaa metsästäjien oikeusturvaa”, Lukkarila huomauttaa.

”Meillä ei ole vielä mahdollisuuksia antaa metsästäjille asiassa ohjeistusta, sillä se on avoinna moneltakin osin. Asiaa koskeva pykälä oli eduskunnan käsittelyssä, mutta se muuttui valiokuntakäsittelyssä, eikä valiokuntakaan avannut vastauksessaan kaikkea”, riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo.

Härkösen mukaan haaskan hyväksikäyttöepäilyihin liittyvien karhunkaatojen käsittelyssä ollaan toistaiseksi tutkinnan ja oikeuskäytännön varassa.

”Tämä on todella hankala kokonaisuus. Peruskysymys on se, onko metsästäjä toiminut tietoisesti eli tahallisesti.”

Lukkarila tietää tapauksia, joissa karhu on kaadettu 20 kilometrin päässä haaskalöydöstä ja tapaukset ovat johtaneet esitutkintaan ja syytteeseen, mikäli koirat on laskettu vapaaseen hakuun, eli metsästys on aloitettu kilometrin päässä haaskasta.

Ongelma ei koske pelkästään olemassa olevia haaskoja, sillä Luonnonvarakeskuksen ohjeiden mukaisesti hävitetyn haaskan kohdalle voi jäädä hajua, joka houkuttelee karhua.

”Epäselvää on, kuinka pitkään haaskan hävittämisestä täytyy kulua, ettei metsästäjä ole vaarassa joutua leivättömän pöydän ääreen ja millä tavalla haaska tulee puhdistaa ja kuinka kauan ennen jahdin alkamispäivää 20. elokuuta”, toteaa Lukkarila.

Koska karhu on rauhoitettu suurpeto, esitutkinta ja usein syytteetkin lähtevät haaskankäyttöepäilyissä siitä, että kyseessä on törkeä metsästysrikos, mitä se ei yleensä ole. Kysymys on kuitenkin luvallisesta jahdista.

”Teosta tekisi törkeän siihen liittyvä kvalifioiva menettely, joka tarkoittaa julmaa menettelyä tai tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamista karhulle. Tämä ratkaistaan oikeudessa kokonaisarvion perusteella”, Lukkarila selvittää.

Esitutkinnasta käräjille ovat edenneet ne haaskankäyttöön liittyvät jutut, joissa tekijä tunnustaa toimineensa tahallisesti sekä jutut, joissa tekijä kiistää tahallisuuden, mutta joissa syyttäjällä on mielestään riittävä näyttö teon tahallisuudesta.

Lisäksi käräjille etenevät tapaukset, joissa metsästäjä on tiennyt haaskasta, mutta joissa jahti on metsästäjän mielestä aloitettu niin etäältä haaskasta, ettei sillä ole ollut myötävaikutusta karhun saaliiksi saantiin.

”Kun karhunmetsästys tapahtuu pääosin seuruemetsästyksenä koiria apuna käyttäen, järkevää olisi sallia Suomessakin jäljen ottaminen koiralla haaskalta. Näin toimitaan Ruotsissa”, Lukkarila sanoo.

Lue lisää

"Haaskaepäilyjä tutkitaan liian usein törkeinä tekoina" – törkeä tekomuoto antaa viranomaisille suuremmat valtuudet käyttää ankaria pakkokeinoja

Syksyn karhusaalis ennätykselliset 342 kontiota – MT seurasi jahtia, tutustu karhusaaliskarttaan ja paikkakuntakohtaisiin karhusaalistietoihin

Karhuja ammuttu 335 koko maassa – metsästys loppusuoralla, sillä kontiot siirtyvät jo talvipesille, mistä niitä ei saa ajaa liikkeelle

Metsästäjä ampui koiransa kimppuun hyökänneen suden Kuhmossa – poliisi käynnisti esitutkinnan nimikkeellä törkeä metsästysrikos