Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Erä

Haminassa huhuillaan Lukea kuulolle ilveshavainnoista – ”Kentän kuunteleminen on klisee. Kanta-arvioon tehdyt kirjaukset eivät vastaa kentän näkemystä"

"Tarkoituksena ei ole kävellä kenenkään yli, mutta kyllä ihmisiä pitäisi kuunnella", sanoo haminalainen petoyhdyshenkilö Seppo Kallio.
Marja Seppälä
Seppo Kallio sai tiedon ilveksen tappamasta valkohäntäpeurasta päivää ennen kuin MT vieraili Haminassa. Ilvestä oli onnistanut saalistuksessa aivan kantatien 26 vieressä. Harvalukuista valkohäntäpeuraa tärkeämpi saaliseläin alueella on metsäkauris.

Viime vuoden syyskuun ensimmäisen päivän ja tämän vuoden helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana Haminan alueella kirjattiin 240 ilveshavaintoa.

Pentueita on paikallisten havaintojen perusteella ainakin viisi. Virallisen kanta-arvion tekee kuitenkin Luonnonvarakeskus (Luke).

”Luken arvion mukaan ilveksiä ja pentueita on vähintään puolet vähemmän. Näin on ollut jo useamman vuoden ajan. Ottaahan se päähän, kun alueen ulkopuolelta tullaan kertomaan, kuinka monta ilvestä täällä elää”, sanoo haminalainen petoyhdyshenkilö Seppo Kallio.

Hän kiinnostui ilveksistä toden teolla 15 vuotta sitten.

Sen jälkeen hän on hiihtänyt tuhansia kilometrejä otsalampun valossa jälkien perässä, kerännyt ulostenäytteitä ja perehtynyt muutenkin alueen ilveksiin. Ulostenäytteille vain kävi kehnosti, sillä Kallion pakastin ehti rikkoutua, ennen kuin Lukelta kukaan ilmaisi kiinnostuksestaan tulla noutamaan niitä.

”Kentän kuunteleminen on klisee. Kanta-arvioon tehdyt kirjaukset eivät vastaa kentän näkemystä. Ilmaista työvoimaa olisi ollut tarjolla, mutta yhä harveneva joukko vapaaehtoisia ei viitsi enää tehdä turhaa työtä ja ilmoittaa havaintoja. Seuraava vaihe on vapaaehtoistöistä luopuminen, ja noidankehä on valmis. Kun ei tule havaintoja, oletetaan, että eläimiä ei ole.”

Kallion toiveena on, että kanta-arvio saataisiin kohdilleen ja paikallisia kuunneltaisiin suurpetoasioissa.

”Kanta nollautui yhdessä vuodessa kahden kunnan alueella, kun kukaan ei viitsinyt kirjata havaintoja. Tämä oli seurausta Luken kanta-arviosta, joka ei vastannut ilmoitettuja havaintoja. Siitä seuraava talvi olikin sitten lumeton, silloin ei jälkihavaintoja tehdä”, taustoittaa Kallio.

”Ei täällä suurpetoja vihata tai haluta tappaa niitä kaikkia. Eikä tarkoituksena ole kävellä kenenkään yli, mutta kyllä ihmisiä pitäisi kuunnella.”

Keväällä järjestettiin palautekeskustelu suurpetohavainnoista.

”Kysymykset ja kommentit piti lähettää etukäteen, tilaisuudessa kaikkien ulkopuolisten osallistujien mikit olivat mykistettyinä. Ei sellainen tilaisuus vastaa kyllä käsitystäni palautekeskustelusta”, ihmettelee Kallio.

Luken julkaisussa Ilveskanta Suomessa 2020 todetaan, että ilveskannan koon arviointi ei ole helppoa edes silloin, kun havaintoaineistoa on runsaasti.

”Käytössä olevat työkalut esiin nousevien kannanarvioinnin ongelmakohtien ratkaisemiseen ovat vajavaiset. Olemme epätäydellisen tiedon äärellä. Täydellisesti todellisuutta kuvaaviin lukuihin tuskin kuitenkaan pääsemme suuremmillakaan ponnistuksilla. Yleisesti esiintyvän ilveksen kohdalla voisi olla hyvä pohtia, kuinka tarkkaa tietoa kannanhoidollisten päätösten tueksi tarvitaan. Riittäisikö esimerkiksi pentueiden kohdalla tarkkuus aluekohtaisesti kymmenien tarkkuudella?”

Ilvestiheyteen Suomessa vaikuttavia kaikkia asioita ei tunneta, ja ilvesyksilöiden elinalueiden koko vaihtelee.

”Eri alueille pitäisi olla eri kertoimet, jotka huomioisivat olosuhteet ja ilvesten määrän. Haminan seudulla metsäkauris- ja valkohäntäpeuratiheys on yksi vahvaa ilveskantaa ylläpitävä tekijä”, pohtii Kallio.

Ilvekset käyttävät myös lintuja ravintonaan.

Tästä oiva esimerkki oli Jaalan suunnalla marraskuussa auton alle jäänyt kolmen ilvespennun emä. Ruokavirasto tutki eläimen mahalaukun sisältöä, joka koostui linnun jäänteistä ja sisälsi muun muassa vesilinnun räpylän sekä höyheniä.

Lue lisää

Ilveksen kanta-arvio valmistuu tänä vuonna vanhaan malliin – arvioinnin kehittäminen tullee olemaan ajankohtaista aikaisintaan vuonna 2022

Ilvekset runsastuneet eniten Länsi-Suomessa

Ilvessaalis pieneni 387 eläimeen

Yli vuoden ikäisiä ilveksiä vajaat 2 000 yksilöä – ilvesmäärä jatkaa laskuaan