Erä

Pannoitettu metsäpeuravaadin vaelsi vasomaan Venäjälle – matkaa Lappajärven talvilaitumilta kertyi 500 kilometriä

Vaellusta ja vasomista voidaan pitää toistaiseksi merkittävimpänä tunnettuna askeleena kohti Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen yhdistymistä.
Leo Korhonen
Kuvan metsäpeuranvasa on kuvattu Kainuussa.

Pannoitettu metsäpeuranaaras eli vaadin yllätti tutkijat. Vaadin siirtyi Lappajärven länsipuolen talvilaitumilta viidensadan kilometrin päähän Venäjän Karjalaan vasomaan, tiedottaa Metsähallitus.

"Tätä vaellusta ja vasomista voidaan pitää toistaiseksi merkittävimpänä tunnettuna askeleena kohti Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen yhdistymistä."

Kannanhoidon keskeinen tavoite pitkällä aikavälillä on osakantojen yhdistyminen. Se varmistaisi perinnöllisesti monimuotoisen kannan säilymisen ja osaltaan turvaisi metsäpeuran säilymistä lajistossa.

Metsäpeuraa tavataan nykyään Kainuussa ja Suomenselällä sekä Venäjän Karjalassa.

Lisäksi peuraa ollaan parhaillaan palauttamassa osaksi eteläisen Suomenselän lajistoa Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa.

Suomenselän metsäpeurat ovat kannan kasvaessa levittäytyneet koilliseen ja samalla kohti kainuulaisia lajitovereitaan. Vahvistettuja havaintoja osakantojen välisestä liikkeestä ei kuitenkaan ole aikaisemmin saatu.

”Venäjälle tänä keväänä vaeltanut vaadin merkittiin satelliittipannalla kevättalvella 2020 Perhossa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara tiedotteessa.

”Se vasoi viime keväänä Kajaanin eteläpuolella eli poikkeuksellisen kaukana Suomenselän peurojen pääasiallisista vasonta-alueista. Emme kuitenkaan osanneet odottaa näin pitkää siirtymää.”

Talven 2020–2021 vaadin vietti Lappajärven länsipuolella, mistä se lähti siirtymään kohti itää. Toukokuun puolivälissä peura ohitti Oulujärven sen eteläpuolelta ja jatkoi matkaansa Kuhmoon ja itärajan yli.

”Seurantapannan paikkatiedoista pystyimme päättelemään peuran jääneen toukokuun lopussa vasomaan isolle suoalueelle Uhtuan ja Kostamuksen väliin eli suunnilleen Suomussalmen korkeudelle. Venäläinen kollegamme kävi tarkistamassa havainnon ja vahvisti vasonnan onnistuneen”, Paasivaara iloitsee.

Tehostettu satelliittipantaseuranta on osa Metsähallituksen Metsäpeura-Life -hanketta.

Petri Timonen
Satelliittipannoitettu metsäpeuravaadin vasoineen Suomenselällä.
Lue lisää

Neljä metsäpeuravaadinta vapautettiin vasoineen totutustarhasta Karstulassa – eläimiä seurataan paikannuspannoilla

Lauhanvuoren kansallispuistoon syntyi ensimmäinen villi metsäpeura

Sekä Suomenselän että Kainuun metsäpeurakanta on hienoisessa kasvussa – Pohjanmaalla 2 000 eläintä

Kaakon pannoitetut villisiat ovat viihtyneet pääasiassa Venäjällä – villisian anatomia on tuonut omat haasteensa pannoitukseen, tekniikka on toiminut hyvin