Luonnonsuojeluliitto valitti karhuluvista hallinto-oikeuteen ja vaatii toimenpidekieltoa – "Orivesi-Juupajoen poikkeuslupa on väärin ja riittämättömästi perusteltu"

Viime vuonna saatiin saaliiksi 343 karhua. Vuonna 2019 kaadettiin 305 karhua, vuonna 2018 saalis oli 335 yksilöä ja vuonna 2017 saalismäärä oli 232 kontiota. Kuva: Lari Lievonen

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on jätetty valitus kolmesta karhun kannanhoidolliseen metsästykseen myönnetystä luvasta. Valittajana on Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan piiri paikallisyhdistysten kanssa.

Kaksi luvista on myönnetty Mänttä-Vilppula-Ruovesi-Virrat alueelle ja yksi Längelmäveden yhteislupa-alueelle Oriveden-Juupajoen seudulle.

Valittaja on pyytänyt hallinto-oikeudelta lupien toimeenpanokieltoa. Karhun metsästysaika alkaa huomenna perjantaina 20.8. Torstaiaamulla välipäätöstä toimeenpanokiellosta ei oltu vielä tehty.

SLL:n Pirkanmaan piirin mukaan Pirkanmaalla karhukanta ei ole vahva ja vakiintunut.

"Mielestäni Pirkanmaan eteläiset pitäjät eivät vielä ole karhun vahvaa esiintymisaluetta. Olen itse tutustunut Oriveden poikkeuslupaan ja se on väärin ja riittämättömästi perusteltu, mikä johtaa myös lainvastaisuuteen", kommentoi valitusta Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.

Hänestä asian ydin on saada poikkeuslupien perustelujen tasoa nostettua. "Se on erityisen tärkeää alueilla, missä ei ole vielä vahvaa karhukantaa."

Poikkeuslupien myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että kyseessä on lajin vahva esiintymisalue. Suomessa karhukannan suojelutaso on selkeästi suotuisa ja vuonna 2019 toteutetun uhanalaisuusarvioinnin mukaan laji on silmälläpidettävä, ei uhanalainen, todetaan maa- ja metsätalousministeriön karhunmetsästystä koskevassa asetusmuistiossa.

Karhunmetsästyksen asetusmuistiosta löytyvät viralliset perusteet kannanhoidolliselle metsästykselle. Perusteiden mukaan pyrkimyksenä on ylläpitää karhun ihmisarkuutta, mikä vähentää mahdollisia konflikteja. Kannan kasvunopeutta halutaan myös rajoittaa alueilla, jonne karhu on vasta palaamassa tai jossa karhukanta on ollut harva.

"Tavoitteena on varmistaa lajiin sopeutuminen ja siten sen hyväksyttävyys. Kannanhoidollisella metsästyksellä halutaan myös säilyttää karhujen tiheys sillä tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä."

Karhun metsästysaika alkaa huomenna 20.8. ja jatkuu lokakuun loppuun asti.

Ministeriön asettama karhujen metsästyskiintiö on 457 karhua tulevalla metsästyskaudella. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020.

Itäisen poronhoitoalueen kiintiö on 70 ja läntisen 20 karhua. Poronhoitoalueen ulkopuolella poikkeusluvilla metsästettävien karhujen suurin sallittu määrä on 367 karhua.

Viimeisen neljän vuoden aikana on myönnetty aiempaa enemmän karhunkaatolupia. Tavoitteena on ollut katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu, joka ei kuitenkaan ole vielä taittunut, tiedotti ministeriö heinäkuussa.

Yhtenä todennäköisenä syynä tähän on Suomen karhukannan saama merkittävä muuttovoitto Venäjältä, mikä heijastuu etenkin itäisen Suomen karhukantaan.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan karhuja on 2 670–2 800 yksilöä ennen metsästyskauden alkua. Tämä on noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, jolloin karhuja arvioitiin olevan 2 300–2 500.