Erä

Hirvikärpänen parveilee nyt runsaana tietyillä alueilla, syynä runsasluminen talvi – laji kestää jopa 15 asteen pakkasen

Hirvikärpänen iskee tänä vuonna kiinni erityisen hanakasti hirvien talvehtimispaikoilla.
Terhi Pape-Mustonen
Hirvikärpänen imee ihmisestä verta, jos sen antaa olla iholla tarpeeksi kauan. Useimmiten se kuitenkin häädetään iholta ennen ruokailuhetkeä.

Monet marjastajat ja sienestäjät ovat havahtuneet tänä syksynä kiusallisen runsaisiin hirvikärpäsmääriin. Toisaalta jotkut väittävät niiden puuttuvan tyystin metsissä, joissa niitä aiempina vuosina oli.

Väitöskirjan hirvikärpäsistä kirjoittanut Tommi Paakkonen Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitokselta ei usko, että hirvikärpästen kannat olisivat äkkiä kääntyneet räjähdysmäiseen kasvuun. Riesa on tänä syksynä totuttua suppeammalla alueella mutta tuntuu sitäkin rajumpana. Syynä on todennäköisesti runsasluminen talvi.

”Ilmeisesti lumimassat ovat vähentäneet hirvien liikkumista. Ne ovat etsineet sopivia laidunalueita, joissa ruokaa on riittänyt. Siellä ne ovat liikkuneet vähän ja silloinkin pääasiassa samoja polkuja pitkin”, Paakkonen arvelee.

Talvella hirvien turkeista tippuneet kotelot jäivät hirvien elinpiiriin, ja lämmin kesä huolehti lopusta. Hirvikärpänen kun ei lentele etsimässä saalista, vaan se istuu ja odottaa. Kohteen aistittuaan se pyrähtää ilmaan mutta ei kauas – vaatimattomana lentäjänä 50 metriä on sille jo kova ponnistus.

Hirvikärpäseen liittyy myyttejä, joita on nyt hyvä tilaisuus ampua alas.

Tavallinen väite on, että hirvikärpänen herkuttelee vain hirven verellä tai että se ei pystyisi lisääntymään muissa isäntäeläimissä. Molemmat ovat virheellisiä käsityksiä. Paakkosella on siihen hyvä vertaus.

”Jos joku on tykästynyt tietyn valmistajan maksalaatikkoon, kelpaa hätätilanteessa myös kilpailijan tuote. Veri kuin veri, eihän nisäkkäiden veri poikkea kovin paljon toisistaan.”

Niinpä hirvikärpänen voi lisääntyä muissakin nisäkkäissä, kuten kauriissa ja porossa ja teoriassa jopa ihmisessä. Pitää korostaa, että vain teoriassa. Todellisuudessahan hirvikärpäsen elonpäivät ovat vähissä, kun se erehdyksessä valitsee uhrikseen ihmisen ja repii siivet itseltään liikkumisen helpottamiseksi.

Kammoamme tuota verenimijää sen verran paljon, että se poistetaan hiuksista yleensä jo ennen ensimmäistä veriateriaa.

”Toisaalta, jos sen antaa olla rauhassa iholla, kyllä se ennen pitkää imee verta aivan kuten hyttynenkin”, Paakkonen sanoo.

Hankalaa on hirvikärpäsen elämä porossakin, sillä sen turkki on tiivis ja estää hirvikärpäsen liikkumista tehokkaasti. Lisäksi poro on hirveä herkempi vapaamatkustajille, joten se mieluummin kyhnyttää loiset pois kuin alistuu niille. Sen vuoksi hirvikärpänen ei ole pystynyt leviämään tehokkaasti poronhoitoalueella.

Hirven sietokyky sen sijaan on ilmiömäinen. Edes 17 000 hirvikärpäsen yhdyskunta turkissa ei juuri tunnu sarvipäätä hetkauttavan. Ilmeisesti sillä on metsässä suurempiakin huolia.

Isäntäeläintä etsivät hirvikärpäset ovat hämmästyttävän sitkeitä. Tutkimusten mukaan aikuinen yksilö kestää hetkellisesti jopa 15 asteen pakkasta ja virkoaa henkiin kuin kauhuelokuvan örkki, kun aurinko lämmittää ilmaa riittävästi.

Vielä 2–3 asteen aamulämmössä metsässä liikkuja saa olla suhteellisen rauhassa, sillä kylmä kangistaa hirvikärpäsen. Kun lämpö nousee 4–5 asteeseen, alkaa pörähdyksiä kuulua korvissa ja kopsahduksia takissa.

Vasta pitempi pakkasjakso nujertaa hirvikärpäsen lopullisesti.

Paakkonen tutki hirvikärpäsiä 10 vuotta sitten väitöskirjaa varten. Silloin maastotutkimukset veivät hänet kärpäspopulaatioiden ytimeen.

Ihmisten inho tätä sinänsä vaaratonta hyönteistä kohtaan ei yllätä.

”Onhan se epämiellyttävää, kun jokin möngertää iholla. Päälläni oli ajoittain satoja hirvikärpäsiä, joten päädyin käyttämään mehiläishoitajan varusteita. Tosin suhtautumiseni muuttui osaksi tutkimusten aikana, sillä onhan se tosi kiehtova ötökkä.”

Saara Hakamaa
Sienestys ja marjastus sujuvat Kouvolassa oikeissa varusteissa. Mervi Hakamaa (vas.) luottaa stay upiin ja Saara Hakamaa stay upin, tuubihuivin ja hupun yhdistelmään. Sari Rautiainen uskoo hyttyssuojahatun riittävän.
Lue lisää

Jahti huomioon myös tien päällä

Metsästys Lapissa lähti lapasesta

100 000 oranssiin huomioväriin pukeutunutta lauantaista alkaen liikenteessä – varaudu autoilija hirviin ja hirvikoiriin, jahti käynnissä koko maassa

Susiriskiä yritetään minimoida Lieksassa odottamalla lumentuloa – kunta kehotti tiedotteessa välttämään koirien irtilaskemista tietyllä alueella susivahinkojen takia