Suomenhevonen on monipuolinen työ- ja harrastustoveri. Kuusivuotias Norelli on siitä hyvä esimerkki. Kuva: Hanna Perkkiö
Pohjanmaan Ravin puheenjohtaja Katri Helminen: ”Hevostaloudella on yhä paljon painoarvoa, ja se tuo tälle alueelle paljon elinvoimaisuutta”
Ylivieskan ravikausi avataan sunnuntaina, Ryskypäivien 15-vuotisjuhlaviikonloppuna. Raveista halutaan tänä päivänä tehdä yhä enemmän koko perheen tapahtumia.
Reen vetäminen on Elli-suomenhevoselle tuttua puuhaa. Antti ja Katri Helmisen metsäpalstalta puuta haetaan yhä hevosvoimin. Ylivieskassa luminen alkutalvi on tarjonnut hyvät rekikelit. Kuva: Hanna PerkkiöValjaat ovat paikoillaan, aisat kiinni ja matkustajat kyydissä, kun Norelli, tuttujen kesken Elli, saa luvan kiskaista reen liikkeelle. Kuusivuotias tamma on ollut Katri ja Antti Helmisellä jo syntymästään saakka ja osoittautunut oivaksi työtoveriksi niin kärryjen edessä, satula selässä kuin metsätöissäkin.
Rekiajelu toimii verryttelynä edellispäivän estehyppytreenien jälkeen. Metsäpolku on paksun lumihangen peitossa, mutta Elli vetää rekeä vahvoin ja varmoin ottein.
”Sillä on hyvä tekniikka. Kun on tiukka paikka, muut hevoset lisäävät vauhtia, mutta Elli hidastaa ja menee rauhallisesti”, Katri Helminen kehuu suojattiaan.
Helmisten kaksi muuta tammaa treenaavat ravivalmentajien opissa. Eläinlääkäripariskunta tunnetaan ravimaailmassa myös hevos- ja pieneläinklinikasta, jota he pyörittivät Ylivieskan raviradalla lähes 30 vuotta. Nykyisin heillä on pieneläinklinikka Ylivieskan keskustassa.
Kuluvan vuoden alussa Katri Helminen aloitti Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa toimivan Pohjanmaan Ravi ry:n puheenjohtajana. Alueen ravikauden avaus osuu Ryskypäivien 15-vuotisjuhlaviikonloppuun. Sunnuntain alkajaisiksi järjestetään ravikeskus Keskisessä kasvattajapäivät, ja päivä jatkuu koko perheen kevätriehalla ja Rysky-raveilla.
”Yhteistyö Rysky-päivien järjestäjien kanssa oli ajankohdan vuoksi luontevaa, ja ovathan hevoset aina kuuluneet maatalouteen”, Helminen toteaa.
Katri Helminen on puolisonsa Antin kanssa työskennellyt pitkään hevosten parissa. Hevoset ovat edelleen heille tärkeä harrastus. Kuva: Hanna PerkkiöRavikeskus Keskinen on toiminut pitkään kuntien yhteisenä maakuntaratana, joka palvelee harjoittelua läpi vuoden. Varsinaisia ravipäiviä on vuodessa yhdeksän.
”Ravipäivien määrä väheni kahdella tälle vuodelle, mutta niin ovat hevosetkin vähentyneet. Sama tilanne on muuallakin. Lähdöt täytyy pitää mielenkiintoisina, jotta ne vetävät myös pelaajia”, Helminen sanoo.
Kilpailukauden kohokohta on elokuun puolivälissä ravattavat Ruunakunkkarit, jotka järjestetään tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisessa kilpailukalenterissa, ja osallistujia on nähty myös muista pohjoismaista.
Ruunakunkkarien yhteydessä järjestetään perinteinen lämminveristen Malja-ajo. Suomenhevostammojen eliitti taas kokoontuu helatorstaina Helätin-ajoon. Voittopalkinnon lisäksi kilpailussa tavoitellaan Kohti Kuninkuusraveja -pisteitä.
”Hevostaloudella on yhä paljon painoarvoa, ja se tuo tälle alueelle paljon elinvoimaisuutta” Katri Helminen
Ravitapahtumia kehitetään nykyään yhä enemmän koko perheen tapahtumiksi. Helminen toteaa, että korona-ajan jälkeen oheistarjonnan merkitys on kasvanut.
”Ravit on niin hyvä tv-tuote, että moni katsoja jää helposti kotisohvalle. Tunnelmankin takia on tärkeää saada väkeä paikalle, ja siksi ravien yhteyteen on alettu lisätä oheistapahtumia. Tämä on yleistynyt joka paikassa.”
Taukopaikalla Ellille maistuu eväsheinä ja matkustajille nuotiomakkara. Paluumatkalla tie halkoo lumista peltoaukeaa, jonka laidoilta löytyy useampikin hevostalli. Ravikeskuksen lähiseudusta on muodostunut merkittävä hevosalan keskittymä.
Ylivieskalla on hevoskaupunkina pitkät perinteet, ja edelleen monen elanto liittyy hevosiin: on ammattivalmentajia, oriasema, ratsutalleja, kengittäjää, valjasseppää, hevostarvikekauppiasta.
”Hevostaloudella on yhä paljon painoarvoa, ja se tuo tälle alueelle paljon elinvoimaisuutta”, Helminen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
