Mitä tapahtuu hevosen päässä?

”Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan”, sanotaan kansalliseepos Kalevalan 23. runossa. Mutta mitä hevonen voisi murehtia, sillä sen aivot eivät ole kehittyneet tulevaisuuden pohtimiseen? Kuvituskuva. Kuva: Elina Paavola

Hevonen on tunnetusti saaliseläin ja sen reaktiot ympäristöön eroavat merkittävästi ihmisen reaktioista. Hevosen aivot ovat kooltaan noin puolet ihmisen aivoista, noin 600-800 grammaa. Sen aivojen kuorikerroksessa hermosoluja on harvemmassa kuin ihmisen aivoissa.

Siinä missä ihmisen aivot mahdollistavat edistyneen hienomotoriikan, monimutkaisen kielellisen osaamisen sekä tunteiden ja ajatusten kirjon, on hevosen aivotoiminta suoraviivaisempaa. Hevosen aivot käsittelevät sinne tulevan aistitiedon ilman monimutkaista inhimillistä henkistä ja tunnepitoista latausta.

Hevonen ei kykene samankaltaiseen, edistyneeseen päättelyyn ja järkeilyyn kuin ihminen.

Hevosen säikähtäminen tai kokemusperustaisesti ikäväksi muistama tilanne aktivoi sen aivoissa hyvin voimakkaaksi kehittyneen pelkojärjestelmän. Taustalla on hevosen evoluutio kissan kokoisesta eohippuksesta alkaen. Jykevimmänkin hevosen aivoissa asuu pieni saaliseläin, jota pedot vaanivat.

Pelkojärjestelmän aktivoituminen johtaa hevosen nopeaan pakenemiseen, mikä on ollut sen ainoa tapa selvitä hengissä. Hevosen aivot kysyvät salamannopeasti: ”olenko turvassa vai pitääkö paeta?”

Ihmistä huomattavasti paremmin hevosen aivot toimivat tasapainon ja liikkeen ylläpitäjinä. Ne ovat kehittyneet luotsaamaan nelijalkaista eläintä pitkiäkin matkoja vaikeakulkuisessa maastossa. Tämä selittää myös esimerkiksi pitkälle koulutettujen ratsuhevosten kyvyn selviytyä GP-tason koulu- tai esteratsuina.

Perinteisesti on tunnistettu hevosen kyky tunteisiin, mutta sillä saralla tutkimus on ottanut aimo harppauksia viime vuosina. Hevosilla on tutkittu muun muassa niiden kykyä tunnistaa ihmisen tunnetiloja. Sussexin yliopiston tutkijat tutkivat hevosen kykyä tunnistaa vihainen ihminen.

Brittitutkimuksessa todettiin, että hevonen tunnistaa jopa valokuvista vihaisen ihmisen ilmeen. Se reagoi äkäisyyteen kääntämällä päänsä poispäin. Myös sydämen syke nousee ja hevonen katsoo vihaista ihmistä mieluiten vasemmalla silmällään. Hevonen haluaa välttää ihmisen vihaa.

Hevosen kanssa toimiessa on hyvä muistaa, että hevonen aistii ja reagoi eri tavoin molemmilla aivopuoliskoillaan. Hevosten kouluttaja Kari Vepsä muistuttaa blogissaan, että kaikki työskentely hevosen kanssa on syytä tehdä sen molemmilta puolilta, jotta hevonen saa mahdollisuuden kehittyä mahdollisimman tasapainoiseksi, eikä jää toispuoleiseksi.

”Norsun muisti” on käsite, mutta ei hevosenkaan muisti huono ole. Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että hevoset muistavat hyvän kohtelun, ihmiset ja paikat pitkään – jopa koko ikänsä.

Vaikka tieto hevosen aivotoiminnasta ja kyvyttömyydestä moniin inhimillisiin ulottuvuuksiin on yleistä, lähes yhtä yleistä on inhimillistää hevosen käyttäytymistä. Syy tähän löytyy ihmisen omista aivoista, sillä ihmisen etuaivolohko on erikoistunut kaiken vertaamiseen ja tulkintaan.

Eläinten käyttäytymistutkija Bettina Hvidemose Riisberg toteaa, että tämä ominaisuus ihmisen aivoissa voi haitata suhdettamme hevoseen ja johtaa vääriin tulkintoihin.

”Jos emme löydä hevosen käyttäytymiselle parempaa selitystä, tartumme siihen, jonka omat aivomme ymmärtävät ja johon voimme samaistua”, Hvidemose Riisberg toteaa.

Eläinten käyttäytymistutkija Helena Telkänranta on painottanut, että eläimen aivot eivät kykene käsittämään moraalia ja erottamaan hyvää pahasta, sillä niiden reaktiot perustuvat pääosin lajityypilliseen käyttäytymiseen ja opittuihin toimintamalleihin. Sen pidemmälle eivät hevosenkaan aivot yllä. Hevonen toistaa käyttäytymistä, josta saa myönteisiä kokemuksia ja pyrkii välttämään tilanteita, joista on seurannut epämieluisia kokemuksia.

Kyra Kyrklund toteaa kirjassaan Ratsastuksen taito, ettei hevonen seiso karsinassaan pohtimassa, mitä jekkuja keksisi ihmisen pään menoksi.

Ei, koska se ei siihen kykene.

Artikkeli ihmisen ja hevosen aivojen eroista englanniksi.