Ei ole Elitloppet niin kuin ennen… niin mieltä kiehtova ja sporttinen

Se oli jotain, kun Mack Lobell ja kuvan John Campbell vierailivat Elitloppetissa 1988! Kuva on myöhemmiltä vuosilta, kun Amerikan legendaohjastaja vieraili Elitloppetissa uudemman kerran. Kuva: Anu Leppänen

MT Hevoset|Ravit

21.5.202215:00

Kolumni

Riku Niittynen

Ainoat realistiset vertailukohdat olivat Prix d’Amerique Ranskassa tai The Hambletonian omalla amerikkalaisittain ”vinksahtaneella” tavallaan. Hambohan on tarkoitettu vain kolmevuotiaille mukaan maksetuille hevosille, mutta se sanelee tulevien vuosien siitoskuviot maailmassa aina uusiksi - vuosikymmenestä toiseen.

Mutta onko Elitloppet enää sama kuin joskus vai olenko vain minä muuttunut? Juha ”Watt” Vainion laulun ”ei ole Kööpenhamina niin kuin ennen” (niin mieltä kiehtova ja syntinen) viesti oli nimenomaan se, että ihminen vanhenee ja maailmakin muuttuu. Se joka joskus elähdytti, ei ehkä enää tunnu niin ihmeelliseltä.

Mikä on, kun Elitloppet ei osallistujalistaltaan säväytä? Ei vaikka Solvalla räväytti ykköspalkinnon viiteen miljoonaan kruunuun aiemman kolmen sijaan. Onko Solvallan sportchef Andes Malmrot epäonnistunut, onko maailma vain muuttunut - vai vain minä?

Nyt on todella mielenkiintoista seurata ”covidin jälkeisessä maailmassa”, tuleeko paikalle Solvallaan jengiä? Osa yleisöstähän tuli aiemmin paikalle vain ”festareille”. Voihan olla, että tarve sille tunnetilalle on entisellään ja Elitloppet näin ravifestari ihan paikallaan.

Vaan Elitloppetin kansainvälinen väritys, se on auttamatta haalistunut. Siitä ei pääse mihinkään. Ruotsalaisyleisön mieliksi saadaan varmaankin tänä vuonna ruotsalainen voittaja, mutta kuinka korkealla rima lopulta on? Ranskalaiset virittävät boikottia Ruotsille, Pohjois-Amerikasta Kanadasta saapuu hieman b-luokan näyttelijältä vaikuttava Perfetto – toivottavasti erehdyn – ja Suomesta ei ole ketään. Oma mokamme tietysti, kun emme ole onnistuneet kasvattamaan/värväämään joukkueeseemme Elitloppet-luokan urheilijaa.

Miksi Elitloppet ei toimi, tai toivottavasti mutta tuskin toimii? Tai toimii se minulle sikäli, että viikonlopun kaikki lähdöt ovat mahtavaa vyörytystä, mutta itse päälähtö ei tosiaankaan tunnu samalta. Eikä Elitkampen! Vielä muutama viikko sitten Suomen joukkue tuntui tänä vuonna muodostuvan upeaksi, mutta ei tänäkään vuonna. Ei vaikka siinäkin palkinto jopa tuplattiin. Ennen meillä oli sentään Viesker!

No Vieskereitähän ei synny joka vuosi, mutta nyt Elitkampenia tuntuu syövän sama tauti kuin Elitloppetiakin. Siitoshommat saattavat ajaa molempien kisojen edelle nykyään, enemmän kuin aikaisemmin. Ne tekevät niin joka tapauksessa Ranskassa ja USA:ssa, joissa bisnes on niin isoa, että iso palkintokaan ei enää auta. Siitoksesta raha tulee huipuille kuin hanasta, kun kahden hiitin kisassa on isoja riskejä. Eikä Parvelan Retun ja kumppaneiden siitostienesteissäkään liene mitään vikaa.

Amerikassakin on herätty lajin kestötähtien tarpeeseen verrattuna siihen, että hevoset siirtyvät siitokseen ennen kuin kukaan oppii lausumaan niiden nimeä. ”Aikuisille” hevosillekin on jo isoa rahaa monella suunnalla Pohjois-Amerikkaa tarjolla. Esimerkiksi Åke Svanstedt jätti eurooppalaisen tähtensä Ecurie D.:n kotiin, kun loppukauden isot tilit, ehkä siitosurakin, olisivat vaarantuneet raskaan reissun valtameren yli myötä. Svanstedt tulee lopulta paikalle vain itse ohjastamaan ruotsalaisella Who’s Wholla Elitloppetia.

Maailma on siis ilmeisesti muuttunut, mutta muuttuuko Elitloppet? Viime vuosien uudistuksena on kuski per hevonen karsinnoista alkaen Elitloppetissa, mikä on ehdottoman hyvä veto. Mutta sittenkin: mitä Elitloppetille pitäisi tehdä? Vai onko vain niin, että pariisilaiset ja Prix d’Amerique ovat vain ajaneet ohi, eikä mitään ole tehtävissä? Maailma ”kutistuu” ja Pariisiinkin on helppo ja kiva mennä. Lisäksi kesällä kotimaassa odottaa muun muassa Kuninkuusravit, mutta se on jo toinen tarina.

Kirjoittaja on raviurheilun pitkäaikainen moniottelija, toimittaja, vihjaaja, äänityöläinen, kasvattaja ja omistaja. Kansainvälinen raviurheilu on ollut alusta asti lähellä sydäntä.