Kouluratsastuksen SM-kilpailut ratsastetaan Woikoskella viikonloppuna
”Toivottavasti yllämme tasolle, joka riittää kärkisijoihin”, kertoo ennakkosuosikkeihin lukeutuva Maria Pyykönen.
Maria Pyykönen ja luonteikas Fürst Wild S sulkuväistössä SM-kilpailuissa Tahkolla vuonna 2022. Kuva: Miia LahtinenEnnakkosuosikkeina senioreiden SM-kilpailuun lähtevät Ville Vaurio hevosella Dante NL sekä Maria Pyykönen hevosella Fürst Wild S. Vaurio on viime vuoden kultamitalisti hevosella G-Star ja vuoden 2019 hopeamitalisti hevosella D'artagnan.
Maria Pyykönen on ammatiltaan eläinlääkäri. SM-kilpailuissa hän oli toissa vuonna pronssilla Fürst Wild S;llä, ja Zellellä hänellä on aiemmilta vuosilta kaksi pronssia.
Pyykönen kertoo, että hevonen tuntuu hyvältä, ja ulkokausi sen kanssa on sujunut hyvin.
”Toivottavasti yllämme tasolle, joka riittää kärkisijoihin. Mutta yritän pysyä omassa kuplassa, ja olla miettimättä missä kilpailussa olen, ketä on vastassa ja ketä tuomareina”, Pyykönen linjaa.
14-vuotias ruuna Fürst Wild S on ollut hänellä vuotiaasta saakka. Se loistaa esimerkiksi piaffeissa ja passageissa, mutta haasteita on mielenhallinnassa.
”Sen nimi on Fürst Wild S, eikä se lähde siitä pois. Se on tosi nopea kuumenemaan. Se ei tuijota mitään asiaa, mutta jokin ulkoinen tekijä tai atmosfääri saa sen välillä jännittymään”, Pyykönen kertoo.
Pitkän yhteisen historian myötä hän tuntee hevosensa hyvin.
”En tiedä etukäteen, mitä odottaa, mutta kun huomaan, millä tuulella se on, tiedän mitä odottaa”, hän muotoilee.
Eikä hän hevosensa kuumuudesta valita.
”Mikä hevonen nyt olisi helppo? Jos ei olisi näitä asioita ratkaistavana, olisi jotain muuta. Jokaisessa hevosessa on omat asiansa”, hän muistuttaa.
”Me olisimme kyllä ensimmäisenä käyttämässä niitä.”
Pyykönen kilpailee Suomessa aina nivelkuolaimella. Se on sallittua kansallisella tasolla, mutta kansainvälisissä kilpailuissa vaaditaan kankisuitsitus, jossa hevosen suussa on kaksi kuolainta.
”Nyt odottelen, alkaisiko FEI (kansainvälinen ratsastajainliitto) näiden olympialaisten jälkeen taipua nivelien sallimiseen. Me olisimme kyllä ensimmäisenä käyttämässä niitä”, Pyykönen sanoo.
Hän lisää, että ratsastusta arvioitaessa olisi kuitenkin tärkeää osata katsoa suoritusta, eikä tuijottaa vain yhtä kohtaa, kuten esimerkiksi mahdollisesti aukeavaa suuta. Yhden asian tuijottaminen kertoo lähinnä osaamisen puutteesta.
”Olen itse tavannut sellaisiakin hevosia, joille tulee helposti tosi vahva tuntuma ja jopa vahva kanki, mutta suu on aivan hiljaa”, hän huomauttaa.
Hän toteaa, että asiallista ja kehittävää keskustelua lajista tulee käydä, mutta usein ne eivät ole eniten oikeassa, jotka huutavat kovimpaan ääneen. Hän viittaa myös hevosten kouluttaja Tristan Tuckerin tämän viikkoiseen kirjoitukseen, jossa Tucker korostaa sitä, kuinka paljon kouluratsastus on kehittynyt parempaan suuntaan jo kahden vuoden takaisista Herningin MM-kilpailuista.
”Itse ajattelen, että tällaisiin verryttelyteknisiin asioihin ei pidä puuttua.”
Pyykönen toteaa, että tällä hetkellä varpaillaan ovat ratsastajat, tuomarit ja stewardit, ja se vaikuttaa tällä hetkellä urheiluun. Hän kertoo, että hänelle itselleen ulkomaiset stewardit tulivat Ypäjän kansainvälisessä kilpailussa sanomaan siitä, että hevosen nenä pitää saada luotiviivan eteen, vaikka tilanne oli vain kävelyä puolilöysin ohjin ilman mitään painetta. Kyse oli vain siitä, että tilanteesta otettua kuvaa olisi voitu käyttää väärin.
”He tekivät työtään, mutta asialla ei ollut hevosen hyvinvoinnin kanssa mitään tekemistä. Itse ajattelen, että tällaisiin verryttelyteknisiin asioihin ei pidä puuttua”, hän miettii.
Woikoskella SM-kilpailuun lähtee senioreissa mukavat 12 ratsastajaa. Ikäluokkaratsastajissa osanotto on tänä vuonna tavallista vähäisempää. Mukana on kaksi U25-ratsukkoa, viisi nuorta, 13 junnua, 12 poniratsukkoa ja viisi lapsiratsastajaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







