Kulurakenteen ja tehokkuuslukujen seuranta osaksi hevosyrityksen arkea – kustannuskurimuksen kanssa painiville hevosyrittäjille tarjolla neuvontaluento
”Rahoittajilla on mielikuva, että hevosala ei kannata ja he suhtautuvat kriittisesti alan yritysten lainahakemuksiin”, toteaa ProAgrian yritysasiantuntija Auli Teppinen.
Hevosala on tunnepitoinen toimiala, eikä yrittäjien ole välttämättä helppo luopua heille tärkeistä hevosista, vaikka ne eivät tekisi täysipainoisesti töitä. Kuva: Carolina HusuPitkän uran maaseudun yritysneuvonnassa tehnyt Auli Teppinen kuitenkin tietää, että hevosalalla on monenlaista toimintaa ja erilaisia yrityksiä, joita ei tulisi niputtaa yhteen kategoriaan.
”Aika paljon hevosalan yritystoiminta perustuu yrittäjien omiin toimitiloihin, jolloin yrittäminen on valtavan pääomavaltaista. Haaste yrittämisessä on, että mitä suurempi osa toiminnasta rahoitetaan lainalla, on tiedettävä maksuvalmiutensa ja pystyttävä löytämään sopiva maksuaikataulu, jotta lainanhoitokuluista selviytyy erilaisissa tilanteissa”, Teppinen korostaa.
Hän kertoo asiakastapauksesta, jossa kannattavaa yritystä pitävä hevosyrittäjä haki rahoitusta maneesi-investoinnille, mutta rahoittaja kieltäytyi.
”Rahoittaja niputti ratsastuskoulun maneesi-investoinnin samaan kategoriaan kuin esimerkiksi jäähalliyhtiöt ja totesi, ettei täältä mitään harrastustoimintaa rahoiteta”, Teppinen kuvaa.
Toisin kuin erilaisissa urheiluhalleissa, ei hevosalan yrittäjien investointihankkeissa ole juuri koskaan mukana julkisyhteisöjä, kuten kuntia, jotka osallistuisivat rahoitukseen tai takaisivat lainoja.
Rakenteellisten ongelmien lisäksi nykyinen kulukurimus on ajanut ja ajaa hevosyrittäjiä ahtaalle.
”Kustannusrakenne ja tuotantopanosten, kuten rehujen ja energian raju kallistuminen tuo hevosyrittäjille paineita hintojen nostoon. Pelko asiakkaiden menettämisestä hintojen korottamisen yhteydessä on monella mielen päällä”, Teppinen toteaa.
Hän kertoo esimerkin asiakkaastaan, joka oli epäröinyt hintojen korottamista. Asiakkaat olivat kuitenkin suhtautuneet ymmärtäväisesti asiaan, eikä ainakaan välitöntä asiakkaiden kaikkoamista ollut tapahtunut.
”Tällä hetkellä alalla on paljon haasteita ja yrittäjät ovat väsyneitä.” Auli Teppinen
Auli Teppinen kertoo havainneensa, että eteläisessä Suomessa on paljon hevostiloja myytävänä. Monissa myyntikohteissa on myös maneesi.
”Tällä hetkellä alalla on paljon haasteita ja yrittäjät ovat väsyneitä. Ongelmia tuottaa myös se, että monilla talleilla on ostopalvelutyöntekijöitä, jotka jättävät alan esimerkiksi vaihtamalla palkkatöihin.”
Hevosyritysten kulukuri on Teppisen mukaan kohtuullisesti hoidossa, mutta alan isoja päätöksiä vaikeuttavat monet muut seikat kuin raha.
”Hevosala on tunnepitoinen toimiala. Yrittäjillä on heille rakkaita hevosia, joista vaikea luopua, vaikka hevonen ei tekisi täysipainoisesti töitä.”
Ikävä fakta hänen mukaansa on, että hevosten heikko käyttöaste tai täysihoitotallin tyhjät karsinapaikat nakertavat yrityksen kannattavuutta. Kulurakenteen ja toiminnan tehokkuuslukujen säännöllisen seurannan pitäisi kokeneen neuvojan mukaan kuulua jokaisen hevosyrittäjän arkeen.
Tammikuun 31. päivän iltana Auli Teppinen pitää etäluennon otsikolla ”Taloudenpidon neuvoja hevosyrittäjille kustannusten noustessa”. Luennon järjestää Suomen Ratsastajainliitto yhteistyökumppaneineen. Luennolla Teppinen kertoo myös hevosalan investointien rahoituksesta ja alan tukiasioista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
