Hevoset

Nuorten hevosten kanssa tärkeintä ovat rentous, rauhallisuus ja luottamus – Riikka Harjula ei tarvitse opettamiseen rakettitiedettä

Opiskelijat saavat hyvät alkeet nuorten hevosten kouluttamiseen, Hevosopistolla yrittäjänä toimiva Harjula arvioi. Hevosenlukutaito ei kuitenkaan ole enää nykyisille polville nuoruudesta opittua.
Mintti Hassinen
Riikka Harjulan (oik.) kollegoihin kuuluu Ypäjällä freelancerina toimiva Maarit Mäkilä, joka oli aiemmin Harjulan työntekijänäkin.

Voisi kuvitella, että kun nuori hevonen saa satulan ensimmäistä kertaa selkäänsä, edessä on villi pukittelukohtaus. Ammattilaisten työskennellessä nuorten kanssa asiat etenevät kuitenkin rauhallisesti.

”Teen asiat nuorten kanssa niin palikoista kuin mahdollista. Opetan niille asiat ensin maasta käsin. Siedätän hevoset eri asioihin niin, että lopulta tätikin voi kiivetä jalkaa pitkin satulaan”, ratsuttaja, kasvattaja ja jälleenmyyjä Riikka Harjula kuvailee.

”Nuorten hevosten laittaminen satulaan ei ole mitään rakettitiedettä. Ihan tärkeintä on katsella hevosia, tuntea niiden reaktiot ja ennalta ehkäistä niitä. Rentous, rauhallisuus ja luottamus. Niin, ettei hevosen tarvitse säikähtää.”

Harjula korostaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää. ”Pitää löytää oma toimiva systeemi ja tarvittaessa osata muuttaa sitä. Hevoset ovat erilaisia, kaikki eivät toimi tietyllä samalla tavalla. Kutsun sitä palikoista rakentamiseksi.”

Ammattilaiset tekevät nuorten satulaan laittoa kuin liukuhihnalla ja heille on kertynyt paljon kokemusta. Ammattilainen haistaa ongelmatilanteet ja ennalta ehkäisee ne.

”Jos hevonen on vähän erikoisempi, pystyy ammattilainen turvallisesti kouluttamaan sen alkuun. Hevonen saa näin hyvät lähtökohdat jatkoa varten.”

”Hevosia on jalostettu herkemmiksi ja reaktiivisemmiksi. Monet ratsuhevoset, erityisesti tammat ja kouluhevoset, ovat erittäin herkkiä kyljistä ja vatsan alta. Ne voivat ahdistua ja reagoida voimakkaasti satulavyöhön. Valtaosa tottuu siihen, kun totuttamisen tekee rauhassa. Siedättämällä päästään parhaiten eteenpäin.”

”Seuraava arvaamaton hetki koulutuksessa tulee usein esiin, kun hevonen siirtyy ensimmäistä kertaa raviin ratsastaja selässään.”

Harjula nousee ensimmäistä kertaa satulaan karsinassa ja ratsastaa hevosia aluksi käytävällä. Hänellä on mielellään 2-5 nuorta sisäänratsastettavaa kerrallaan. Ypäjäläisellä Harjulalla on loistavat treenipuitteet Hevosopiston alueella.

Harjula toivoo pääsevänsä aloittamaan hevosen kanssa joko ihan alusta tai niin, että hevosta on käsitelty johdonmukaisesti. ”Pahinta on, jos hevosen kanssa on menty jossain asiassa takapakkia, ja joudun aloittamaan korjaamalla ongelmaa.”

Kuukausi on lyhyt aika satulaan laittoon. Normaalisti toimivan hevosen kanssa siinä ajassa saadaan hevonen kantamaan ratsastaja käynnissä, ravissa ja laukassa, kääntymään, pysähtymään ja liikkumaan pohkeesta eteenpäin.

”Se on kuitenkin lyhyt aika tehdä asioista hevoselle rutiinia. Siihen tarvitaan kaksi-kolme kuukautta.”

”Minun vahvuuteni on hevosenlukutaito. Asiat tulevat selkärangasta. Aistin hevosen allani ja jalkojeni välissä ja reagoin vaistomaisesti.”

”Jännittäviä tilanteita on tullut. En kuitenkaan pelkää. Ehkä se on tätä savolaista hulluutta. Olen juonut lapsena tietyn tyyppistä vettä”, Nilsiän Tahkovuorelta kotoisin oleva Harjula nauraa.

Äidillä Mintti Hassisella oli siellä ratsastuskoulu, joten Harjula on elänyt pienestä pitäen hevosten keskellä.

Ypäjällä Harjula on ollut vuodesta 2004 lähtien. Oma yritys Callisto Horses tarjoaa monenlaisia palveluja, kuten nuorten koulutusta, valmennusta, hevosten valmistelua eri tilaisuuksiin ja myyntiä ja välitystä. Kotitilalla kasvavat myös Harjulan, 32, neljä lasta.

”He tuovat elämääni iloa ja motivaatiota. Lapset ovat voimavarani. Toinen tytöistä on heppatyttö ja molemmat pojat ovat innokkaita ratsastuksen tenavatuntilaisia.”

Harjula on sitä mieltä, että Suomessa riittää töitä hyvälle ratsuttajalle. Paras markkinointiväylä on hyvin tehty työ.

”Minä pidän suuni kiinni ja teen työni. Tapani tehdä työni on tuonut asiakkaita, ja osasta on tullut pitkäaikaisia.”

”Hyvistä nuorten hevosten sisäänratsastajista on pulaa. Opiskelijat saavat Suomessa, kuten Hevosopistolla hyvät alkeet nuorten hevosten kouluttamiseen. Nuoret eivät kuitenkaan enää samalla tavalla elä ja kasva talleilla, eikä hevosenlukutaito ole heille luontaista.”

Kouluista ei valmistu valmiita ammattilaisia. Se vaatii runsaasti kokemusta. Työ tekijäänsä opettaa.

”Menkää Eurooppaan hakemaan työkokemusta parin vuoden ajaksi. Ratsastamaan vähintään 4-6 hevosta päivässä, jotta ammattitaito kehittyy ja asioista tulee rutiininomaisia. Viettämään valtaosa päivästä hevosen selässä ja niitä käsitellen. Näin muotoutuu se oma systeemi”, Harjula kannustaa nuoria.

Ammattiratsuttajan pitää pystyä suorittamaan koulussa vaativa A-tasolla ja esteillä 140-tasolla. Sinne on valtava harppaus hevosenhoitaja- ja remonttiratsastajalinjoilta.

”Olisi hyvä saada tuohon väliin uutta koulutussuuntautumista.”

”Työni päätähtäin on hevosen kehityskaaressa. Saada vietyä hevonen niin pitkälle kuin pystyn. Viime kesän nuorten hevosten MM-kisa Belgiassa oli huikea kohokohta minun urallani. Olin laittanut molemmat mukana olleet hevoset, Hope's Justinan ja Crunchtasticin, satulaan, ja kouluttanut toisen itse sille tasolle.”

”Ihan parasta on se, että hyvin lyhyessä ajassa näkee kehityksen. Nuorten hevosten kanssa pääsee aloittamaan ikään kuin puhtaalta paperilta.”

”Näin vanhemmiten, kun kokemusta on enemmän, malttaa odottaa rauhallisemmin tuloksia. Antaa hevosille aikaa puhjeta kukkaan. Joskus hevonen näyttää kykynsä vasta, kun saa esimerkiksi ratsastajan selkäänsä.”

Lue lisää

Hevosopisto lisää yhteistyötä huippuratsastajien kanssa – Ruoste ja Jyläs lajiasiantuntijoiksi

Ratsastuksen rankingvoittajat palkittiin – nuorille stipendejä

Hevosopiston omistajista osa haluaa ylimääräisen yhtiökokouksen – ei selvää, halutaanko vaihtaa koko hallitus

Hevosopiston yt:t nopeasti päätökseen – koko henkilökunta lomautetaan, ei irtisanomisia